Tie ja matka Raamatussa


Matkalla me oomme täällä

Varttuneiden kokoontumisissa Oulussa 2.2.2016  ja 26.2.2019 pidetyn esitelmän työnimi on kielitieteellisesti metafora, kielikuva. Olemme matkalla mutta emme ole niin kuin matkalla. Elämä koetaan käsitteellisesti matkana; siksi kieli tulvii sitä koskevia ilmauksia. Kohdatessamme voimme puhua tiestä ja matkasta kahdessa mielessä, fyysisenä suorituksena tai henkisenä tapahtumana. Jeesuksen opetuslapset kiinnittivät huomion mestarinsa puhetapaan ja kommentoivat kerran: ”Nyt sinä puhut avonaisesti etkä käytä kuvausta.”

Tie, matka, kaupunki ja isänmaa ovat tuttuja sanoja Raamatussa kuten monissa virsissä ja lauluissa.  Niitä on käytetty sanojen alkuperäisen merkityksen mukaisesti tai vertauskuvallisesti tai kummassakin merkityksessä yhtä aikaa. ”Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään –  nykyisestä eteläisestä Irakista yli 1000 kilometrin päähän – kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa….Abraham odotti sitä kaupunkia, joka oli rakennettu vankalle perustalle ja jonka Jumala itse oli suunnitellut ja tehnyt. ”Rakastetussa virressä ”Käy yrttitarhasta polku” kuvataan Jerusalemin kaupungin katua ja sillä hengen viitoittamia askeleita.

Tieteen tiedon mukaan ihmisen juuret lähtivät Afrikan sydämestä 80 000 vuotta sitten leviämään useissa kulkusuunnissa mantereita ja kapeita kannaksia myöten eri maanosiin. Suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainen käsite. Vaikka eivät olisikaan lähteneet jostain Volgan mutkasta, niin vesiä seuraten ehkä kuitenkin. Vesi on elämisen ehto ja liikkumisen mahdollistaja. Tiedetään, että ensimmäiset ihmiset tulivat tänne kohta jääkauden jälkeen eli noin 9000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. He löysivät isänmaan, jota me nyt asumme. Uskomme, että Suomi on isänmaamme. Suomi100 vuoden  merkeissä 2018  toimittamani kirjan Isänmaan tiellä  sisältö käsittelee isänmaan etsimistä ja sen ylläpitämistä oman sukumme elämässä ja näkökulmasta. Tämän tekstin  aihe on kirjan ensimmäinen luku.

Elämäntyöni käsitti sitä ihmisenä olemisen aikaa ja paikkaa, kun olemme ulkona liikkeellä tiellä tai matkalla jalan, pyörällä, autossa, bussissa. Se on iso työmaa, neljäsosa oululaisten ja täällä vierailevien elämästä. Liikenne tuottaa viidenneksen kaikista kasvihuonepäästöistä. Suurin osa syntyy tieliikenteestä ja sen yksityisautoilusta eli meidän toimesta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan jokapäiväiseen elämään liittyvänä tai tieteellisenä kysymyksenä sekä myös eettisenä ja uskonnollisena asiana. 

Lähestyn asioita ajallisen elämän ja oman elämäntehtäväni käsitteinä joskin tiedän, ettei ihmisen henkisen ja ruumiillisen olemuksen erillään pito onnistu. Lähdeaineistona käytän Raamatun käännöstä 1992 ja tieteellis-ammatillinen Liikenne-aikakausilehdessä Aune Kämäräisen kirjoittamaa artikkelia 4/2004 -Ruuhkaa Betlehemin tiellä.

Miksi ennen kuljettiin?

Ihmisen liikkumisen historia on yhtä pitkä kuin ihmiskunnan historia. Abraham eli paimentolaisena ja asui teltoissa. Hänen elämäänsä kuului liikkuminen paikasta toiseen. Yksittäisen ihmisen liikkuminen rajoittui yleensä matkoihin lähikaupunkeihin ja kyliin kauppa-asioissa, uskonnollisissa tilaisuuksissa tai sukulaisten ja tuttavien luona käymiseen. Etiopian kuningattaren hoviherra lähti yli 2000 kilometrin takaa Jerusalemiin rukoilemaan. Sotilaat liikkuivat. Kokonaisia kansoja ja heimoja joutui maanpakolaisuuteen tai orjuuteen vieraaseen maahan. Sotia ja selkkauksia on riittänyt Lähi-idässä meidän päiviimme asti. Ikiaikainen pakolaisilmiö on pysähdyttänyt suomalaisetkin. Oli puhuttelevaa tervehtiä Abrahamin kotiseudulta Ouluun vaeltanutta iloista pakolaisnuorukaista, joka oli palauttamassa lainaamiaan virsikirjoja niiden säilytyspisteeseen. Maahanmuutto merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä vaikutuksineen koskettaa nyt  Oulua, Suomea ja Eurooppaa.

Betlehemin tiellä. Marja-Leena Tölli 2015

Jouluevankeliumissa kerrotaan, että Josef lähti verollepanoa varten Galileasta ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi oli Betlehem. Taiteilijoiden kuvissa matka taitettiin aasilla, jota Josef talutti ja lasta odottava Maria istui aasin selässä. Uuden Testamentin kuuluisia matkustajia olivat kolme itäisen maan tietäjää, jotka ratsastivat tähden opastamina kameleilla tervehtimään vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta.

Jeesuksen lapsuuteen kuului pakolaisen osa. Hän matkusti  500 kilometrin päähän Egyptiin Herodeksen poikalapsiin kohdistuneiden vainojen vuoksi. Taiteessa pako kuvataan tapahtuneen aasilla. Nöyrä juhta, aasi esiintyy Jeesuksen vaiheissa myöhemminkin aina hänen ratsastamiseensa Jerusalemiin ennen ristinkuolemaa. Sen matkan tarkoitus oli, että kirjoitukset kävisivät toteen. Aasi otettiin tähän tehtävään Jeesuksen pyynnöstä. Jeesus ei valinnut alleen kuninkaan kulkuneuvoa ratsua, sen ajan mersua. Aasia on pidetty myös tyhmänä, itsepäisenä ja laiskana. On arveltu, että halvan ja vähätellyn kulkutavan valinnalla Jeesus halusi osoittaa, ettei hänen kuninkuutensa ole tästä maailmasta.

Vanhassa Testamentissa kerrotaan Bileamin aasista, joka ymmärsi Jumalan sanaa paremmin kuin isäntänsä. Se totteli tiellä kulkua ohjannutta enkeliä isäntänsä varjelemiseksi, vaikka isäntä yritti palvelijaa lyömällä päästä eteenpäin. Kolmannesta kepityksestä aasi sai puhelahjan. Voiko älykkyydellä jo varustettu automme kehittyä niin fiksuksi, että se tyhmyytemme liikenteessä nähtyään alkaisi opettajaksemme niin kuin Bileamin aasi? Odotukset kohdistuvat kokeilussa olevaan autonomiseen robottiautoon. Älyliikenteen edistäjät uskovat, että älykkäät liikenneratkaisut vaikuttavat myönteisen muutoksen myös ihmisiin! Tulevaisuuden tutkija Erkki Linturi kysyy, miksi emme muuttaisi kulkutottumuksiamme ennen kuin robotit meitä siihen pakottavat? 

Kulkutiet ja karavaanit

Teitä ei vanhalla ajalla juuri rakennettu. Rooman valtakunta oli laajimmillaan Kristuksen syntymän aikoihin ja tarvitsi armeijoilleen sotilasteitä, joita myöten myös laajaa valtakuntaa koskevat kaupalliset ja viralliset kuljetukset hoidettiin. Vakiintuneille karavaanireiteille oli vuosituhansien kuluessa muodostunut kulkuteitä ja –uria. Tällainen kauan käytössä ollut väylä oli Silkkitie, ylellisyystavaroiden kuljetusreitti Lähi-Idän, Intian ja Kiinan välillä. Silkkitietä herätellään henkiin. Sain kutsun Aalto Yliopiston Helsingissä 16.11.2015 järjestämään Euraasia-seminaariin Silkkitien varren valtioiden suurlähettiläille ja suomalaisille infrastruktuurin rakentamisen ja viennin edistäjille.

Välimeren pohjukasta kulki toinen ikivanha karavaanitie Egyptiin ja sieltä Afrikan sisäosiin. Kauppiaiden oli turvallista matkustaa arvokkaine kuormineen joukossa pitkinä karavaaneina kuin junat. Juuri levitetty Suezin kanava palvelee nyt laivaliikennettä saman suunnan kauppareittinä. Tänä päivänä terrorismi on koettu uhkana kanavan liikenteelle.

Raamatussa on useita kuvauksia vanhan ajan kuljetustoiminnasta. Ratsueläimenä hevonen oli varakkaan väen ja sotaväen käytössä. Vetojuhtina käytettiin härkiä. Kuormajuhdista kameli oli käytännöllisin, joka sitkeänä taivalsi satoja kilometrejä ilman tankkausta. Jeesus käytti tuttua eläintä, kulkuvälinettä ja kulkupaikkaa vertauksessa: ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi, kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä”, sanoi profeetta Jesaja.

Israelin kansan historian tärkeä vaihe alkoi Egyptiin johtavan kauppareitin varrelta, jossa Jaakobin pojat olivat töissä ismaelilaisen kauppakaravaanin kulkiessa ohi. Josefille kateelliset pojat olivat heittäneet veljensä kaivoon kuolemaan, mutta saivat idean myydä hänet ismaelilaisille. Josef myytiin orjaksi Egyptissä, mutta hän menestyi ja pääsi faraon suosiossa korkeaan virkaan. Seurasi katovuodet ja nälänhätä ja Josefin veljet lähtivät ostamaan viljaa Egyptistä ja siellä Josefilta häntä tunnistamatta. Tästä alkoi tapahtumasarja, jonka seurauksena israelilaiset joutuivat Egyptin orjuuteen pitkäksi aikaa, kunnes Mooses lähti johtamaan kansaa luvattuun maahan. Exodus oli 40 vuotta kestänyt koettelemus, jota vielä tämän päivän juutalaiset kertovat lapsilleen tärkeänä osana kansansa historiaa. Se oli aavikkovaellus, joka jäi kuvaamaan kristityn vaellusta ja uskon kilvoitusta maan päällä. Isänmaa oli vaelluksen selvä päämäärä.

Vanhan Siionin laulu -kirjan esipuheessa on seuraava Aatu Laitisen kaunis esipuhe: ”Weljemme ja sisaremme, jotka yhtä isänmaata etsineet ovat, lauloiwat näitä matkalla. Näitä he lauloiwat wielä wuoteellansaki, kun ehtootähti jo kirkkaasti taiwaalta paistoi niin kuin enkelin silmä: Näitä he lauloiwat kun heille taiwaaseen ikäwöimys  ja halu syttyi, näitä opettivat vielä lapsensakin laulamaan.”

Teiden turvallisuus ja huoltoasemat

”Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikkoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.” Jeesus puhuu laupiaan samarialaisen liikenne-esimerkillään lähimmäisen rakkaudesta ja vastuusta, jota edelleen tarvitaan. Kolaripaikalta pakeneminen mainitaan onnettomuusuutisissa usein. Mukaan on tullut samalla väylällä kulkevien keskinäinen vihoittelu ja jopa tahallisesta lähimmäiseen törmäämisestä olemme saaneet esimerkkejä. Raamatun tiekertomuksia voi lukea niin kuin tätä päivää varten.

Kulkureitit määräytyivät maaston kulkukelpoisuuden ja veden saannin mukaisesti. Keitaat lähteineen olivat sen ajan ABC-huoltoasemia. Sekä kulkujuhdat että niiden ajajat elivät niiden varassa. Matkamiehen jalkojen pesu oli kohtelias tapa, milloin siihen oli tilaisuus. Jeesus syvensi tämän tavan merkityksen kiirastorstaina ennen ehtoollisen asettamista hengelliseksi ”matkan vikojen” pesemiseksi. Merkittäviä kaivo- eli huoltoasemakohtaamisia ovat Aabrahamin palvelijan ja Iisakin tulevan vaimon Rebekan kohtaaminen sekä Jeesuksen ja samarialaisen naisen tapaaminen Sykarin kaivolla. Luonnollista tarvetta palveleva kaivo ja sen vesi olivat avaamassa lähdettä, joka kuohuu iankaikkiseen elämään.

Jalan kulkemisen arvostus ja merkitys 

Ajattelua Aurajoen uudella kävelysillalla. Kuva Mauri Myllylä 2015

On vasta ilmestynyt Richard Gros`n kirja -Kävelyn filosofia.  Kirjailijan mukaan käveleminen on ihmisen perustoiminto, joka yhdistää ruumiin liikkeen ajattelun liikkeeseen. Samalla se päästää hänet kurkistamaan sisäänsä ja keskusteluun itsensä kanssa. Siksi kävelijä ei ole ikinä yksin. Käveleminen on henkevää. Pyhiinvaellus mielletään hengellisenä matkana.  Sana pyhiinvaeltaja, peregrinus tarkoittaa henkilöä, joka ei ole kotonaan siellä, missä kävelee. Hänellä on päämäärä, jonne matka jatkuu.  Kirjassa kehotetaan näkemään maailma tällaisena tuntemattomana ja hetkellisenä paikkana.

Oman tien kulkijan, kirjailija Antti Hyryn esikoisteos novellikokoelma Maantieltä hän lähti, ilmestyi vuonna 1958. Samannimisessä novellissa kohdehenkilö ”lähti maantieltä kävelemään suoraan eteenpäin yli peltojen ja ojien ohi latojen ja läpi ojassa kasvavien pensaitten” ehkä maapallon ympäri ja sen jälkeen sitä vastaan kohtisuoraan, alkoi sitten muuttua pieneksi osaksi mikromaailmaa ja edelleen osaksi kosmosta. Hän palasi joka löytömatkaltaan samaan lähtöpaikkaansa maantielle.

Hän ehkä etsi omaa tietänsä ja itseään tai haki rajojaan. Ehkä hän koki, ettei valituilla teillä päässytkään päämäärään. Kun hän lopulta lähti maantieltä taloonsa, hän melkein itki, söi halkaisemansa grapen ja hengitti syksyn ilmaa. Se oli sellaista, ”että kun sitä hengittää, osa kaikesta siitä menee ihmisen sisälle ja tekee olon vaikeaksi.” Hengitimme Antin kanssa Helsingissä Töölönlahden rannalla Eläintarhantiellä  nykyisessä Kivi -kirjailijatalossa saman huoneen ilmaa opiskeluaikani alussa ennen novellikokoelman ilmestymistä tietämättä, mihin olemme kulkemassa tai mihin maailma on menossa.

Eduskuntaehdokas  2019  uskoo onnistuvan tavoitteessaan vähin kustannuksin kovalla jalkatyöllä.  Raamatussa jalan kulkemisen merkitys ja arvostus näkyy monin tavoin. Kain tappoi veljensä Abelin ja Jumala kirosi Kainin vaeltamaan maan päällä lopun elämänsä pakolaisena paikasta toiseen. Kristinusko lähti ajanlaskumme alussa leviämään jalkojen päällä Välimeren maissa jatkaen kulkuaan vielä Lapissa 1800-luvulla ja tänään Afrikassa. Käsite -apostolin kyyti on tätä perua ja tarkoittaa suhteellisen pitkän matkan kulkemista yhtäjaksoisesti jalkapatikassa.

Jeesus kohtasi opetuslapsensa ja muut ihmiset sekä teki työtänsä kävellen kylästä kylään. Hän kehotti vuorisaarnassaan ottamaan lähimmäinen huomioon kävelyssäkin: ”Jos joku pakottaa sinut yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.” (Jeesus toki tiesi, että oikeauskoinen juutalainen voi kävellä sabattina vain kuusi stadionia eli virstan, runsaan kilometrin). Jeesus lähetti oppilaansa julistamaan evankeliumia vieraille seuduille kehottaen heitä kulkemaan kaksittain. Matkalle he eivät saaneet ottaa muuta kuin sauvan. Yösijan saannissa oli luotettava paikalliseen hyväntahtoisuuteen. Missä paikassa ei heitä otettu vastaan, tuli lähteä pois ja puhdistaa tomukin jalkojen alta.

Paavali kääntymys tapahtui Damaskoksen tiellä ja Ananiaksen kohtaaminen Suoran kadun varrella. Sananlaskujen kirjan mukaan oikeamielisten polut ovat suorat. Paavali kulki evankeliumia saarnaamassa maita ja meriä pitkin. Raamatun mailla matkailleet ovat kokeneet vaikuttavina, uskoa vahvistavina kulkea samoilla jalan jäljillä, joista ovat lukeneet ja puheissa kuulleet. Golgatalla oleva linja-autopysäkki on herättänyt kysymyksiä massaturismin luonteesta ja vaikutuksista.

Tie vertauskuvana – tiet puhuvat

Keijo Nissilä luonnehti Ranuan raamattukurssilla marraskuussa 2015 Heprealaiskirjettä sillaksi Vanhan Testamentin ja Uuden Testamentin välillä verraten sitä pitkään Joutsensiltaan Oulussa Karjasillan ja Limingantullin välillä. Pyysin Oulun Tuomiokapitulista puhujaa sillan avajaisiin vuonna 1996 ja kysyin millaista tiehanketta voi juhlia. Niistä kun paljon kiisteltiin. Vastaus tuli Raamatun sanoin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille.” ”Uusi silta on hyvä juhlan aihe.” Aale Tynnin runossa Kaarisilta Jumala kehoittaa: ”Pane kappale (sydämestä) silta-arkkuun, niin saat sen kantamaan.”  Puhuttelevan runon kaarisillalla on suuri vertauskuvallinen merkitys.

Konkreettisten teiden ja katujen merkityksen lisäksi tie-sanaa käytetään Raamatussa paljon vertauskuvallisessa mielessä, joka tarkoittaa tapaa, keinoa tai elämänohjetta. Tiekartta–käsite tuli käyttöön Israelin ja Palestiinan rauhansuunnitelmana. Monissa muissakin kielissä tiellä on näkyväisen ja näkymättömän tien merkitys.

Kun Jumala sanoi Moosekselle: Neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, ajatellaan sekä kansan johtamista pois Egyptistä että oikeita elämäntapoja. ”Uskon voimalla israelilaiset kulkivat Punaisen meren yli niin kuin kuivaa maata pitkin.” Psalmirunoilija sanoo: ”Kaikki minun tieni ovat sinulle tutut … Tutki minua Jumala ja tunne sydämeni, koettele minua ja tunne ajatukseni. Ja katso, jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.”

Citius, altius, fortius, nopeammin korkeammalle, voimakkaammin, on inhimillisen ajattelun mukainen olympialiikkeen tunnuslause. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan: ”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen.” Tuttu asia myös arkisilta työ-poluiltani. Ihmisen elinvoimaa ja hyvinvointia kasvattavia pyöräteitä vastustettiin ennen mopojen pelosta. Autoteitä ei niinkään pelätty.


IMG_0009

                                   Kaita tie Alppien yli. Kuva Mauri Myllylä 1991

                                Valtatie 4 Oulu. Kuva Mauri Myllylä 2019

Jeesuksen maan päällä olon aikana ei ollut autoja eikä niin laveita teitä kuin meillä nyt on. Pohjantietä ajaa Oulun kohdalla yli 60 000 ajoneuvoa eli miltei sata tuhatta ihmistä  vuorokaudessa. Kun kiihdytän autoni avarasta rampista sen levottomaan liikennevirtaan, Raamatun kohta voi tulla mieleen. Minulta on kysytty, miten pyöräteiden puolestapuhuja on voinut olla moottoritiehanketta edistämässä? Kotimme sijaitsee valtatien 4 melualueella, josta emme kärsi sisällä ollessamme. Vieraamme ihailivat Hyttystien kahvipöydässä moottoritiellä ajamisen mukavuutta ja tien viimeisteltyä ympäristöä. Hyvä ympäristö puhuu omasta puolestaan, sen liikenne puhuu omalla äänellään pahassa ja hyvässä. Hyvistä teistämme voimme olla kiitollisia. Pohjantietä parannetaan ja sen älykkyyttä lisätään nyt isolla rahalla. Liikenneministeri on saanut aloitteen moottoritien nopeuden nostamiseksi 130 km:iin tunnissa. 

Tutkijat sanovat, että ilmastonmuutos on tosi. Se ei ole mielipidekysymys eikä vertauskuvallinen ilmiö. Suomen  liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä teki vuonna 2018 historiallisen esityksensä liikenne- ja viestintäministeriölle toimenpideohjelmaksi kohti hiiletöntä liikennettä 2045. Sen mukaan kestävän liikkumisen vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat taloudellisten ohjauskeinojen tiemaksujen käyttöönotto kaupunkiseudulla ja panostaminen kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen yksityisautoilua edistävien investointien asemasta

Rohkeaa esitystä seurasi heti sitä epäileviä ja sen omakohtaisuutta vesittäviä kannanottoja: ”Ei ilmasto pelastu mielestäni sillä, että pitkien etäisyyksien päässä oleva dieselautoilija syyllistetään. Suomi voi torjua kasvihuoneilmiötä metsittämällä Afrikkaa” sanoi pääministeri.  Kaleva 14.18.2018. ”Suomen hiilipäästöt ovat vain 1,6 promillea koko maailman hiilipäästöistä”, sanoi vaaleissa eduskuntapaikkaa tavoitteleva kansanedustaja. Kaleva 9.1.2019.  Yksityisautoiluun ei valtiovarainministeri ole valmis puuttumaan. Kaleva 19.1.2019.

Usein kuultu lause: ”Isossa osassa Suomea auto on työssäkäynnissä ja arjen asioinnissa välttämättömyys.” Toisaalta vauhdilla kaupungistuva Suomi antaa auton käytölle enenevässä määrin vaihtoehtoja.

Akateemikko Georg Henrik von Wright kirjassaan Tieto ja ymmärrys pitää yksityisautoilua tulevaisuuden näkökulmasta yhtenä modernin, kiivaasti kaupungistuvan ihmiskunnan vitsauksena ja liikkumisen esteenä.  Se vie lopulta vaikeuksiin, sitä pitäisi hillitä inhimillisiin mittasuhteisiin, mutta johon vastuuntuntoiset hallinnot eivät kykene.

Totuutta on vaikea tunnustaa, jos se ei itseä miellytä. Talouskasvun keppihevosella ja  kannattajakunnan miellyttämisellä on päinvastaiset tavoitteet ja mittarit. Tavoiteltu talouskasvu ja liikenteen kasvu kulkevat käsikynkkää.

Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Jeremias 29.

Jeremian kirjassa neuvotaan: ”Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sielullenne.” Jesaja kuvailee tätä tietä näin: ”Ja siellä on oleva valtatie ja sen nimi on pyhä tie. Sitä ei kulje saastainen. Se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy, eivät hullutkaan.” Tavoiteltu älykäs tie on siis jo ollut ja on vielä olemassa.

Oulujoen suisto joulukuussa 2018. Kuva Mauri Myllylä

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Messiaan odotus leimaa Vanhan Testamentin profeettojen ennustuksia. Jumala lupaa johdattaa kansansa oikeita teitä, tehdä tiet korpeen ja virrat erämaahan.

Johannes kastaja toisti näitä Vanhan Testamentin profetioita saarnatessaan Jeesuksen tulosta ja antoi vielä tienrakennusohjeet: ”Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi. Kaikki laaksot täytettäköön ja vuoret ja kukkulat alennettakoon ja mutkat tulkoot suoriksi ja koleikot tasaisiksi teiksi.” 

Raamatun pelastushistorian tärkeimmät tiet ovat Jeesuksen Kärsimystentie Via Dolorosa Getsemanesta Golgatalle ja Emmauksen tie, jolla Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ensimmäisen kerran ylösnousemuksensa jälkeen.

Tie on universaali palvelu. Miksi tievertaus on niin keskeinen Raamatussa ja miksi Jeesus sitä paljon käytti? Hyvästijättöpuheessaan hän siihen vastasi. Hän kertoi menevänsä valmistamaan opetuslapsilleen sijaa mutta tulevansa sitten takaisin. ”Te tiedätte kyllä tien sinne, minne minä menen.” Tuomas sanoi hänelle: ”Herra me emme tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muutoin kuin minun kauttani.” Ego sum via, veritas et vita

Oulu 9.2.2016    Artikkelia päivitetty 27.2.2019 Mauri Myllylä.

Kategoria(t): Inhimillinen elämä, kirjallisuus, Kulttuuri, matka ja tie, Raamattu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.