Synt. 8.3.1935. Diplomi-insinööri vuonna.1959, Teknillinen korkeakoulu, rakennusinsinööriosasto. MSCE vuonna 1968, Purdue University USA
Pääosaamisalueet:
Liikennepolitiikka ja liikennejärjestelmän suunnittelu, alueiden käytön suunnittelu, liikenne- ja katusuunnittelu, kevyen liikenteen suunnittelu, kunnallishallinto, koulutustehtävät.
Toiminta
Liikennementorin blogisivuilla on esillä 10:ssä erilaisessa liikennealan tehtävässä toimineen Mauri Myllylän asiantuntijatietoja ja kokemuksia niitä tarvitsevien hyödynnettäviksi. Tarkasteltavat toimenkuvat ovat: suunnittelu, suunnittelun ja toimeenpanon johto, päätöksenteon valmistelu, lautakunnalle esittely, toimikunnan työ, yhteistyökumppanuus, koulutus ja opetus, ministeriön koordinaattori, erityisasiantuntijakonsultointi ja mentorointi.
Mauri Myllylä toimi vuosina 1960-1961 suunnittelijana TVH:n siltaosastolla, vuosina. 1961-1998 Oulun kaupungin palveluksessa rakennusviraston liikennesuunnittelijana, liikennesuunnitteluosaston päällikkönä ja Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut- toimialan päällikkönä. Vuosina 1999-2006 hän on toiminut asiantuntijana ja mentorina Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa ja vuodet 2007-2012 konsulttitoimisto Navico Oy:n palveluksessa vastaavissa tehtävissä.
Mauri Myllylällä on syvä tuntemus julkisen hallinnon toiminnasta ja päätöksenteosta. Erikoisala on ollut liikennesuunnittelu kiinteässä yhteistyössä kaavaviranomaisten ja tienpitoviranomaisten kanssa. Esimiestehtävissä ovat korostuneet teknillisen osaamisen ohella hallinnolliset tehtävät, osaamisen kehittäminen ja yhteistyö muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa. Osaamisen kehittäminen on tapahtunut sekä ammatillisen osaamisen että hallinnollisen osaamisen alueilla. Toimintaan on sisältynyt opetustehtävät Oulun Yliopistossa vuosina 1961-1988 sekä lukuisien esitelmien pitäminen ja monet koulutustapahtumat kotimaassa ja ulkomailla.
Samaa osaamista on käytetty viime vuosina konsulttitoiminnassa referenssiluettelon kohteissa. Mauri Myllylä on halunnut vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun kestävää kehitystä, ympäristökysymyksiä sekä inhimillisiä ja eettisiä arvoja painottamalla. Kolmivuotinen toiminta koordinaattorina liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen -Jaloin -kehittämishankkeessa loi mahdollisuuden perehtyä asioihin valtion hallinnon näkökulmasta. Kaikissa hankkeissa on painottunut laaja-alaisen osaamisen merkitys ja tämän osaamisen siirtäminen alalla toimivien hyväksi.
Omaa ammatillista toimintaa esittävä kirja Katu, koulu ja kaupunki, vuonna 2000 Yhdyskuntasuunnittelua ihmisen näkökulmasta.
Kirjallisen tuotannon viimeisin esimerkki on vuoden 2011 lopussa julkaistu omaa ja läheisten elämää koskeva kirja –Elämän polulla. Matkalla puhuttua
Liikennementori 
Katu, koulu ja kaupunki -kirja on ansiokkaasti tehty ja kertoo tekijänsä vahvasta osaamisesta ja kokemuksesta. Kirjan kuvituksessa on paljon viheralueita ja istutuksia, joiden merkitys myös tunnustetaan. Kirjassa ei kuitenkaan sanallakaan mainita, että on erikseen olemassa koulutettu ja ammattitaitoinen ammattikunta viheralueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Kirjasta saa yksipuolisesti käsityksen, että kaiken kauniin takana on yksistään ja vain erinomainen insinöörikunta.
Kiitos hyvästä puheenvuorosta! Oikea havainto on, että kirjassa Katu, koulu ja kaupunki, 2000 on vältetty puhumasta kovin selvästi yhdyskuntasuunnittelijoista koulutustaustoittain. Kirjassa käytetään yleisemmin termiä suunnittelijat, johon ryhmään insinöörikuntaakin kuuluu. Käytetään myös täsmällisempiä ammattinimikkeitä kaavoittaja, vihersuunnittelija ja liikennesuunnittelija. Hyvän ympäristön arvostaminen on kirjan punainen lanka. Moitteita saa lähinnä teknillinen porukka, vihersuunnittelu on mallina ja sieltä on pyritty valitsemaan kolmea esimerkkiä lukuunottamatta vain hyviä kuvia. Todetaan, että kaikilla on vielä jossakin asiassa oppimista. Kirjassa ennustetaan, että voi tulla aika, jolloin kilpaillaan siitä, kenellä on legitemiteetti suunnitella hyvää ympäristöä. Kuntatekniikka 6/2012. Hyvä kaupunkiympäristö on kilpailuvaltti.
Kirjan tekstin kirjoittaja ja kuvien pääasiallinen ottaja on pohjakoulutukseltaan dipl.ins, mutta hän on kirjan sisältöä kootessaan ollut kaupungin katu- ja viherpalvelut tulosalueen johtotehtävässä vastuullisena myös vihersunnittelusta ja -rakentamisesta.
Oulujoen rautasilta täyttää tänä vuonna 2016 satakolmekymmentä vuotta. Silta on yksi Oulun merkittävimpiä rakenteita. Silta pitäisi saada suojelluksi ja arvoaan vastaavaan kuntoon. Silta on maalauksen osalta huonossa kunnossa.
Olen muutama vuosi sitten tehnyt aloitteen sillan suojelusta kaupungille. Aloite hautautui silloin jonkun pöytälaatikkoon.
Oulun Rautasiltaa voidaan pitää kaupungin vanhimpana vielä käytössä olevana liikennerakenteena. On varsin perusteltua nostaa se suuremman huomion kohteeksi. Silta kertoo, mikä on ollut rautatien merkitys Oulun ja maakunnan kehittymiselle. Silta kertoo myös, miten vanha rakenne voi jatkaa elämäänsä yhdyskuntarakenteen osana ja Oulujoen ylittävän autoliikenteen palvelijana. Rautasillan kautta johdettu pääkatu on tänä päivänä liki 10 kilometriä pitkä keskeisten kaupunginosien yhdistäjä. Isovanhempani muuttivat rautatien rakentajina ja sitten rautatieliikenteen palvelijoina Tuomiojan aseman seudulta Ouluun. Artikkelissani Oulun pääteiden historian alkulehdiltä olen kertonut, miten silta liittyy isäni ja myös omaan historiaani. Omia tarinoita kannattaa muidenkin kertoa.