Teillä on hyvä tukka, lohdutti minua sairaanhoitaja maatessani vuonna 2020 leikkauspöydällä kasvojeni aurinkokeratoosin hoidossa OYS:ssa. Harmaita hiuksia oli kaksi vuotta sitten ja nyt jo enemmän. Niitä aiheuttavat ainakin vanheneminen ja tutkimusten mukaan stressi nuoremmallekin polvelle. Kuulemme sanottavan jonkin vaikean asian tai tapahtuman aiheuttaneen harmaita hiuksia. Jeesus nosti päämme hiukset esimerkiksi Jumalan tarkasta huolenpidosta. Sievin kirkossa vuonna 1960 lauletussa häävirren säkeistössä Jos elän vanhaksi, on rukous Suo pääni harmeta kunniallisesti ja täytä valolla elämän ehtooni. Muistelen tapahtumia ja paikkoja, joissa olen vaivannut päätäni ja saanut harmaita hiuksia enemmän kuin normaalisti. Tuotamme harmaita hiuksia myös toinen toisillemme ja julkishallinnon toimija kaupungin asukkaille ja veronmaksajille. Harmaat hiukset syventävät musta- valkoajattelua.
Aatelisverta tukassa
Äitini oli tavallisen suomalaisen oloinen. Tukka oli nuorempana ruskea ja harmaantui kauniisti iän myötä. Hänen muut sisaruksensa olivat aika mustatukkaisia. Perhehistorian mukaan heissä sanottiin olevan aatelisverta. Olen kenraalin tytär, ylpeili heidän mummunsa. Nuorempi polvi on selvitellyt nykytieteen keinoin syitä tukan erilaisuuteen.
Leevi isäni ei ylpeillyt suvustaan eikä tukastaan. Hän kohtasi Siirin Hiukkavaaran alueen kankaalla siskonsa miehen nuorisoporukan hiihtoretkellä. Siiri katkaisi suksensa ja Leevi jäi häntä jeesaamaan kun muut kiiruhtivat eteenpäin. Tästä alkoi yhteinen taival kokemuksineen ja koettelemuksineen. Leevillä todettiin sota-ajan alussa aivokasvain. Siihen annettu sädehoito poltti tukan molemmin puolin päätä, josta hän kärsi.. Vanhempieni sairaudet, sodan kurimus ja omakohtaiset kamppailut vakavoittivat elämääni ja jättivät jälkensä. Huononpuoleinen koulumenestykseni aiheutti harmaita hiuksia kotonamme ja verrokkiperheessä. Isäni saatettiin haudan lepoon vuonna 1962 Oulussa.
Sääskitien ja Hyttystien lapsia. Kuva Mauri Myllylä 1968
Oma yhden lapsen perheemme oli muuttanut sinne Espoon Tapiolasta kesällä 1960, jolloin aloitin palvelukseni Oulun kaupungin rakennustoimistossa. Työtehtävissä opin tuntemaan vanhemman polven virkamiehiä, joista esittelen kaupungingeodeetti Henrik Richard Suitialan (Stigell) (1918-2004). Hänen työnsä Oulun kaupungin kartaston ja kaupunkimittauksen kehittäjänä on ratkaisevaa laatua. Jaakko Mähösen muistokirjoituksen mukaan Suitiala oli arvostettu, tunnontarkka ja työlleen omistautunut. Hänen älyperäisestä huumoristaan on säilynyt tarinoita. Hänelle tärkeäksi esitellyn asian hän sijoitti tuojan hämmästykseksi pinossa alimmaiseksi, josta hän otti sen esiin seuraavana työkohteenaan. Heikki valitsi asunnon Karjasillalta kävelyetäisyydeltä työpaikaltaan Oulun kaupungintalolta.
Eläkkeelle jäätyään vuonna 1981 Suitiala omistautui 1930 aloittamaansa sukututkimukseen. Omalla työmatkallani Hupisaarten puiston läpi näin ryhdikkään herrasmiehen asiakirjasalkku kainalossa säännöllisellä matkallaan Ainolan maakunta-arkistoon. Sukututkimuksesta vaihdettiin ajatuksia. Heikin suvussa on kuuluisuuksia tutkittavaksi asti. Omasta taustastani niitä ei tarvitse etsiä. Sanoin Heikille saavani harmaita hiuksia, kun törmään sukuselvityksessä esimerkiksi yksinäisen lapseen. Siitä Heikki riemastui ja sanoi, että sehän vain tekee tutkimisen mielenkiintoisemmaksi. Heikillä ei ollut tukkaa päälaella ollenkaan.
Kuolemanlaakso
Suomi aloitti 1950-luvulla pyrkimyksen omavaraisuuteen lannoitetuotannossa kuten nyt 2020 -luvulla energiatuotannossa. Asuimme Puolivälinkankaan itäosassa Typpi Oy:n uuden lannoitetehtaan naapurina vuodesta 1964 alkaen. Ammoniumnitraatti räjähti tehtaalla varhain aamuyöllä 9.1.1963 ja surmasi 10 tehtaan työläistä ja haavoitti monia ja erään tuttavammekin. Pentti Kinnusen haavoittunut toinen käsivarsi jäykistyi suoraan kulmaan. Pentti kehitteli polkupyöränsä ohjaustangon sen mukaisesti ja sai huomiota Oulun liikenteessä ja ihmetystä lapsissamme. Typen pamaus herätti koko kaupungin ja jätti pysyvän muiston kaupungin historiaan.
Lähinnä onnettomuuspaikkaa Tuiran synnytyslaitoksella oli vaimoni, joka hoiti siellä toista lastamme. Äidit olivat samassa huoneessa. Tärähtänyt äitikunta jätti Pirkkoon vahvan muistikuvan. Tyttäremme tukankasvu oli pienenä heikompaa, mutta säikähdys ei jättänyt häneen pysyvää jälkeä.
Asuinympäristömme ei saanut Kuolemanlaakso -nimitystään onnettomuuden johdosta enkä itse harmaita hiuksia. Lannoitetehdas saatiin nopeasi jatkamaan toimintaansa. Typpitehtaan tuotantoprosessista syntyvät myrkyt lisääntyivät ja sen seuraukset alkoivat näkyä vallitsevista tuulensuunnista johtuen asuinalueellamme. Männyn neulaset ruskistuivat ja puun rungot vääntyilivät. Koivun oksistot sekosivat niin kuin pörröhiukset päässä aamulla. Miljoonaperäksi jo ristitty asuinryppäämme tuli osaksi Kuolemanlaaksoa. Luonto harmeni ja harmaannutti myös ihmismielen.
Kuva Mauri Myllylä 2022
Naapuruston nykyisten tuotantolaitosten päästöt on saatu kuriin ja taivaalta aiemmin tullut saastesade toimii kasvien juurilla lannoitteena. Kasviharvinaisuudet kuten sinivuokot ilahduttavat.
Sanomalehti Kalevan numerossa 4.12.2022 kerrottiin, kuinka erilaisia ihmisiä asuu Oulun Kivikkokankaalla, jossa Siiri äitini tapasi hiihtoretkellä tulevan puolisonsa Leevi Myllylän ja Puolivälinkankaalla, jossa me kaksi eläkeläistä nyt asumme. Eläkeläisiä ja ulkomaalaistaustaisia on Kivikkokankaalla vähän. Kivikkokangas ja sitä ympäröivä Hiukkavaaran suuralue on yksi pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen vauraimmista alueista. Lapsiperheet ja hyvätuloiset joskin velkaiset hallitsevat Kivikkokankaalla. Sosiaaliset ongelmat eivät sinne kasaudu.
Puolivälinkankaan asukkaista joka kymmenes on ulkomaalaistaustainen. Suurin osa heistä asuu vuokrataloissa, joita aletaan kohta purkaa. Asukkaiden ja rakennusten korkea ikä rajoittaa alueen kehittämistä. Puolivälinkaalaisten ansiotulot ovat reilusti alle puolet pienemmät kuin Kivikkokankaalla asuvilla. Kaupunki haluaa kehittää asuinalueemme ”hittialueeksi ja luoda sinne senioreille sopivia yhteisöllisiä ja esteettömiä asumiskohteita”. Mitähän hittialue tarkoittaa? Hitti-sanallakin on monta merkitystä esimerkiksi iskelmä, huumausaine, korvamato, menestys, soitettu, suksee, jne. Voisiko Hyttystien eläkeläiskadusta tehdä Hittitien?
Miljoonat ohittavat Puolivälikankaan. Alueen sivussa kulkevalla Pohjantiellä liikkuu 18 miljoonaa autoa vuodessa. Läheisille asukkaille armaita hiuksia aiheuttavat tiemelu ja ympäristön pysyvä keskeneräisyyden leima moottoritien ja Miljoonamontun tuntumassa. Eläkeläisen näkemys kehittämisestä on ennallistaa alueet työn jäljiltä ja parantaa perinteellisin keinoin ympäristön tilaa jälkipolville harmaantuvan väen väistyttyä.
Miljoonamonttu
Miljoonamonttu Kuva Mauri Myllylä 2002
Nimi on tullut kansan suusta. Se on Oulussa usean tien risteymäkohta, joka yhdistää Kuusamontien, Kiertotien, Tulliväylän, Ruskontien ja Valtatien Tuiran itäpuolelle.
Urbaanin Sanakirjan mukaan ”Miljoonamonttu nimitys tulee kuopasta eli montusta, johon risteymä on rakennettu ja sinne heitetyistä markoista ja siitä, että sen rakentaminen maksoi aikanaan noin miljoona markkaa. Se oli silloin isoraha, tavallisen risteyksen rakentaminen olisi maksanut puolet kyseisestä summasta.” Nimityksen on ajateltu ilmaisevan kriittistä suhtautumista liikennehankkeeseen.
Risteymäkohdassa on myös Suomen päärata ja kaksi teollisuusrataa sekä jalankulku- ja polkupyöräyhteydet. Liikennesolmun lisäksi montun ympäristö on käytössä olevien ja hylättyjen putkien ja voimalinjojen solmupiste eli varsinainen Putkinotko. Monttuun upotettujen miljoonien liikennepaikka on tieliikenteen suunnittelulle eniten harmaita hiuksia aiheuttanut alue Oulussa. Paikalle on luotu Oulun keskeisten alueiden pääkatujen tärkein risteys, josta on autoliikenteen yhteys Oulujoen eteläpuolelle ja koko kaupungin pohjoiselle puoliskolle. Minkä nimen kansa antaisi Oulun liikenteen yleissuunnitelman 1969 mukaiselle eritasoliittymälle?
Oulu 9.2.2023
Mauri Myllylä
Liikennementori 