Julkaisimme vuonna 2014 RD Aluekehitys Oy:n kanssa kirjan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi Hiljainen tieto käyttöön. Teoksen lyhennelmä Biking in Practice. Ideas and Acts to Promote Walking and Cycling täydensi sitä vuonna 2017. Ukrainassa työskennellyt kirjan tilaaja lähetti 3.3.2022 julkaisijalle kuvan otsakkeella -Promoting cycling, jossa nuorukainen taluttaa vihreää polkupyöräänsä mustiksi murjottujen hyökkäysvaunujen seassa. Hänelle oli jäänyt kirjasta mieleen kohta, jossa kirjoittaja kertoo saamastaan kevyen liikenteen järjestelmää halventavasta arvostelusta. Kirjoittaja/suunnittelija puolustautuu sanomalla olleensa sota-aikana alikulkusillassa pommisuojassa ja käyttäneensä kevyen liikenteen väylää poistumistienä suojaan pois pommitetusta kaupungista. Kuvapalautteen antaja käski sanoa terveisiä työtiimille, että olette 40 vuotta muuta maailmaa edellä näissä asioissa. Tällaiset terveiset kannattaa toimittaa eteenpäin.
A man passes the remains of Russian military vehicles in Bucha, near the Ukrainian capital of Kyiv, on March 1.
Serhii Nuzhnenko/AP
Visiolla annetaan kuva tulevaisuudesta, joka halutaan saavuttaa. Yksilön oman elämän kuvailussa tyydytään puhumaan näkemyksestä, sisäisestä mielikuvasta. Kirjassa käsitellään mm, mitkä seikat vaikuttivat aikanaan Oulun kevyen liikenteen vision tai näkemyksen syntymiseen ja mitkä olivat sen syntymisen esteitä. Kuvan lähettäjälle oli jäänyt mieleen seuraava kohta kirjasta:
Obstacles in forming a view and preserving it: ”The first milestones for Oulu’s pedestrian and cycling path networks in the 1970’s were reached at the same time as the construction of new parts of the city began. Budget allocations would have been exhausted just by building roads for cars, sidewalks were something to eliminate. “Underpasses for hares,” one of my colleagues stated. Yes they were narrow, but meant for human use and they did the job. A war-time child such as I remembers underpasses as bomb shelters and rationalized them and cycle paths as a back-up system in crisis situations, in case gas was no longer available.” (page 53)
Sama sanottuna suomenkielisen kirjan mukaan: ”Kaupungin kävely- ja pyörätieverkon ensietapit 1970-luvulla tehtiin samalla kun uusien kaupunginosien rakentaminen käynnistyi. Usko yhteyksien runsaaseen käyttöön johti Paulaharjuntien poikkileikkauksen ylimitoitukseen ja esimiehen moitteisiin. Näkemystä piti tarkentaa ja poikkileikkauksia kaventaa. Määrärahat olisi tarvittu perusväylien ajoratojen tekemiseen, jalkakäytävät olivat karsinnan kohde. ”Alikulkukäytäviä jäniksille” totesi kollega pääteiden alikulkukäytävistä. Kapeita ne olivatkin, mutta ihmisten käyttöön tarkoitettuja ja heitä vielä palvelevia. Sota-ajan lapsi muistaa alikulkukäytävät pommisuojina ja perusteli niitä ja kevyen liikenteen väyliä varajärjestelmänä kriisitilanteissa tai jos bensahanat äkkiä sulkeutuisivat.”
Asuimme sotavuosina 1940-1944 VR:n konepajan ja Oulun rautatieaseman naapurissa seitsemän Ouluun kohdistuneen pommituksen aikana. Suojaa haettiin jos ehdittiin lähistön väestösuojista tai Kaupunginojan alikäytävän pommisuojasta. Viimeisten pahimpien pommitusten jälkeen Myllylän perhe siirtyi metsätietä myöten evakkoon maataloon naapuripitäjän puolelle. Talvisodassa vuonna 1940 Neuvostoliiton armeijan 44. divisioona yritti katkaista Suomen kapeimmasta kohdastaan Oulun kohdalta. Suomussalmen Raatteentiellä tuhoutunut divisioona koostui ukrainalaisista sotilaista.
Tämän päivän visio ei ole maassamme näin synkkä. Varautuminen tulevaisuuteen on noussut tärkeälle sijalle. Kaleva 16.3.2020 kuvaa tilannetta artikkelissa Bensasta kova puristus. ”Bensan hinnan raju nousu on saanut kansalaiset reagoimaan ja vaatimaan valtiolta toimia. Ongelma on ylikansallinen. Ruotsi on jo ehtinyt toimia ja laskee polttoaineen hinnan väliaikaisesti kesäkuun alusta lokakuun loppuun asti. Kansanedustajien mukaan hallituksen on pakko tehdä kiireellisiä toimia, jotta suomalaisten talous ja ostovoima pystytään turvaamaan. Valtiolta odotetaan toimia, mutta rahan tarvetta riittää nyt joka suuntaan. Paljon ajavia tankilla käynti hirvittää nyt päivä päivältä enemmän.”
Nykyisillä bensan hinnoilla joku jo harkitsee, jätänkö auton kotiin ja menen muulla kyytillä. Työnantaja harkitsee yhteiskäyttöpolkupyöriä tai polkupyöräetua työntekijöille kilometrikorvausten kurissa pitämiseksi.
Käsitykseni mukaan ainakin Oulun jalankulku- ja pyöräilyjärjestelmä on valmis ottamaan vastaan lisää liikennettä ja antamaan turvaa sodan ja rauhan aikana. Ukrainalaisen kuvan lähettäjän viittaamassa julkaisussa todetaan, että kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessä oli 50 vuotta sitten turvauduttava näkemykseen. Kävely ja pyöräily ovat kestävän kehityksen mukaisia liikennemuotoja. Tällaiseen näkemykseen voi päätyä ajattelemalla itse ilman ennakkoasennetta. Niiden liikennemuotojen edistäminen ei ole keneltäkään pois eikä ketään vastaan. Ne edistävät myös muita liikkumismuotoja ja antavat lisätilaa autoteille ja parkkipaikoille, halusi sitä tai ei.
Oulun ystävyyskaupunki Odessa Ukrainassa on nyt sotatanner ja Oulun kaupungin avustuksen kohde. Ystävyyskaupunkisuhde allekirjoitettiin vuonna 1957. Itsellenikin sen merkitys tuo muistoja ja paljon ajattelemisen aihetta. Kotimme on sijainnut vuodesta 1964 Puolivälinkankaalla Odessan puiston reunassa. Muistojen lisäksi alue on vielä osa jokapäiväistä elämäämme. Oulun kaupunki otti meihin yhteyttä kevätkesällä 1967 tiedustelemalla, onko kotimme käytettävissä Oulun kaupungin kahvitarjoilua varten ystävyyden kuusen istuttamistapahtumassa. Suostumus annettiin eikä siitä tarvinnut äänestää.
Ohessa kotimme ovella uudella venäläisellä Zenit -kameralla otettu kuva tilaisuuteen osallistuneista. Kaupunginjohtaja Arvo Heino on keskellä takana. Hänen oikealla puolellaan odessalaiset vieraamme ja tarjoilijatar-naapurimme tummassa puvussaan. Kaupunginjohtajan vasemmalla puolella tunnistan Antero Väyrysen, Erkki Päällysahon, Ismo Varjorannan ja Sakari Kontion sekä Pirkko Myllylän kolmen pienempänsä kanssa. Tulkkikin oli paikalla.
Euroopan sotatila ja sen synkät näkymät ovat avanneet silmiäni näkemään pahuuden voiman ja samalla todellisen ystävyyden merkityksen. Virsikirjamme virsi 600 Hyvyyden voima on vakavoittanut monia tilaisuuksiamme tänä vuonna. Keskitysleirillä menehtynyt virren tekijä Dietrich Boenhoffer sanoi: ”Kun pahuus on pukeutunut hyvän tahdon ja uskollisuuden pukuun, se vain osoittaa, kuinka syvää pahuus on.”
Ystävyskaupungit ovat sota-ajan muistomerkkejä ja ovat toimineet. ajanilmiöiden mukaisesti pohjana yhteistyölle kuten kulttuurin, urheilun ja elinkeinotoiminnan alueella. Ystävyys ei ole yksistään olalle taputtamista. Yhteistyö on oikean ystävyyden seuraus ja hedelmä. Ystävyys on työtä arvokkaan asian hyväksi. Todellisuus -hädässä ystävä tunnetaan, on koetuksella tänään.
Oulussa 18.3.2022
Mauri Myllylä
Liikennementori 