0. Alusta,
Ajattelulla ja tärkeillä asioilla on perustansa.
Liikkuminen ja liikenne on universaali ilmiö, jonka ymmärtäminen vaatii enemmän tietopohjaa kuin ajokorttia varten tarvitaan. Toiminta liikenteen hyväksi tähtää rakenteeseen, jolla on alusta ja perustus. Jalat ovat maassa, liikkuvat katutasossa ja kaupat ovat rakennusten kivijalassa. Mitkä ovat kestävän liikenteen kivijalat tai peruskivet, joiden päälle toiminta on hyvä rakentaa. Mielessäni on suurehko suomalainen kaupunki kun kuvailen niitä seuraavassa:
Paikan historia on olemassa, se on tarpeellista tietää ja ottaa huomioon. Yleisten töiden lautakunta apulaiskaupunginjohtaja Yrjö Niskasen johdolla antaa kaupungin viisiosaisen historian huomioon otettavaksi kaupungin liikennettä suunniteltaessa.
Kuva Mauri Myllylä 1985
- Näkemys eli visio
Oulun liikenteen yleissuunnitelma 1969 päätettiin tehdä niin, että se toteutettuna palvelee pitkälle tulevaisuuteen ja löytää kaupungille liikenteellisesti edullisimmat kasvusuunnat. Visio sana ei ollut silloin vielä suunnittelijoiden eikä päättäjien arkikäytössä, sen sijaan suunnittelun lähtökohtana tavoitteita pidettiin tärkeinä.
Visiolla annetaan kuva tulevaisuudesta, joka halutaan yhdessä saavuttaa. Yksilön oman elämän kuvailussa visio kalskahtaa vain sanalta. Parempi on puhua omasta näkemyksestä. Kun puhumme kestävän liikenteen kivijalkojen tekemisestä, ne voivat tarkoittaa joko omaa liikkumistamme tai yhdyskunnan liikennettä. Kirjassani Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi 2014 tarkastelen asiaa yhdyskunnan toimintaan vaikuttajana. Oman näkemyksen syntymiseen ovat vaikuttaneet oma ajattelu ja opiskelu, yhteistyö alan ammattilaisten kanssa, ulkomaalaisten esimerkkien ja kirjallisuuden seuranta. Jälkimmäisten tahojen vaikutus on ollut ratkaisevampi ja lisännyt innostusta. Näkemyksen siirtäminen voi tapahtua vastustusten kautta pienin askelin ja tekemisen avulla. Yhdyskuntasuunnittelun haastavuus motivoi ja palkitsee tekijäänsä. Ongelmien ratkaisussa innostus ja innovatiivisuus tulevat hyötykäyttöön. Arkkitehdin osaamiseen kuuluu näkymättömästä tai tyhjästä luominen. Sitä voi muutkin harjoitella.
Kaupunkeja katuineen on ollut olemassa tuhansia vuosia. Vertauskuvallisina käsitteinä kaupunki ja tie on arvostettu korkealle. Näkemys hyvästä kaupungista ei ole yhden mielen intuitio eikä myöskään vaihdu ajassa kuten sen brändi eli mielikuva. Ilmastonmuutokseen vaikuttamisen ja sopeutumisen visiossa, jossa liikenne on tärkeässä asemassa, näkemys on esitetty hiilijalanjäljen ja sen merkityksen avulla. Kokonaisnäkemys kuten kestävän liikennesuunnittelun visio tarkentuu toisilla näkymättömillä ja myös näkyväisillä osilla. Miten, millä ja missä liikutaan ja miltä liikkumisjärjestelmä ja sen ympäristö näyttävät ja tuntuvat tulevaisuudessa.
Elämme maailman historiassa aikaa, jolloin tulevaisuuden näkemys on tärkeämpi kuin aikanamme koskaan ennen. Se on joka päivä myös esillä. Kaupungistumisen tässä vaiheessa tarvitaan lyhyemmän tähtäimenkin näkemystä. Julkisuudessa ja lehti-ilmoituksissa liikenteen tulevaisuuden näkymä on sähköauto. Siinäkö ratkaisu?

Suunnittelukolmio Oy:n Martti Perälä esittelee Oulun seudun liikenne 2010 suunnitelmaa. Työryhmän aiheesta pitämä esitelmä palkittiin vuoden 1992 Tie- ja liikennepäivillä Aulangolla parhaana 76 esitelmästä. Tunnustus kohdistui erityisesti itse suunnitelmaan.
Kuva Jarkko Leinonen
2. Tahto
On luotava uutta, kunnollista ja kestävää. Vain tältä pohjalta syntyy vanhaa ja arvokasta.
Näin ilmoitti kiitospuheessaan vuonna 2012 saamastaan tunnustuksesta toimitusjohtaja Jukka Helkama yrityksensä tahdon käyttämättä sanaa polkupyörä.
Puhtaassa markkinataloudessa sitä saa, mitä tilaa. Sen leipää syöt, kenen lauluja laulat. Esittelin kokemattomana konsulttina liikennementorin blogin liikenneskenaarioita. Kilpaileva konsultti oli kiinnostunut ja kysyi, kuka on nämä tilannut.
Tahto on pitkäkestoinen pyrkimys uudistukseen. Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävässä suunnittelussa on kysytty, voiko suunnittelija tai hänen päättäjänsä tietää, mikä on seuraavan sukupolven tahto. Kävelykatu -hankkeessa 1980-luvulla kysyttiin, voiko yleisesti vastustettu asia edustaa kansanvaltaista toimintaa.
Kutsumus on palavaa halua tehdä itselleen tärkeää tehtävää. Harva rohkenee tunnustaa tekevänsä työtä kutsumuksesta. Joihinkin tehtäviin voidaan kutsua. Vaativien tehtävien hakuilmoituksissa tarvittavista osaamisista kerrotaan pitkästi. Kestävän liikenteen kivijalat on konkreettinen ja ajankohtainen kohde tai visio. Kutsu tai kutsumus sitä toteuttamaan on jokamiehen oikeus tai velvollisuus. Kynnystä voi madaltaa ja kaventaa. Työyhteisöissäni koin tärkeimmäksi kriteeriksi, että niissä toimija välittää asioista ja ihmisistä, joita tehtävä koskee.
Käytössämme oleva kunnallinen hallintojärjestelmä asian valmisteluineen ja päätöksen tekoineen on käyttökelpoinen mahdollisuus ja tärkeä kivijalka tämän päivän tahdon ilmaisulle. Mukavuusalueella toimittaessa voidaan vaikeiden kestävän liikenteen suunnitelmien käsittelyä välttää, siirtää tai unohtaa. Ylemmältä taholta kuten EU:n taholta tuleva tuki on hyvä selkänoja kansalliselle tahtotilalle.
Sosiaali- ja terveysalan hallinnon uudistus antaa peruskunnassa tilaa kestävän liikenteen edistämiselle niin kauan kuin sitä ei ole liitetty hyvinvointialan toimintaan.
3. Yhteiskunnalliset muutokset
Liikenteen suunnittelu on mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa, oman toimialan intressin valvojana tai ladun aukaisijana ei kadun katkaisijana.
Ilmaston muutos, pandemiat ja maapalloa kohtaavat ilmiöt aiheuttavat suuren mittakaavan muutoksia. Syntyvyyden voimakas aleneminen Suomessa ja sitä seuraava väestön ikärakenteen muutos ovat ei toivottu lähtökohta terveellisten elämäntapojen kuten kävelyn ja pyöräilyn lisääntymiselle. Palvelujen keskittyminen ja vähentäminen ovat saman ilmiön kääntöpuolella vaikeuttamassa toivottavaa liikennekäyttäytymistä. Liikennejärjestelmää on ylläpidettävä ja rakennettava myös pahan päivän varalle.
Kävelyn ja pyöräilyn määrän saaminen kasvupolulle autoriippuvuutta vähentämällä vaatii yhteiskunnalta ja meiltä itse kultakin vahvaa vaatimusta, sen tueksi konkreettisia syitä sekä perusteltuja toimenpiteitä. Yhtäaikaisena tavoitteena on liikkumisen ja muun pöhinän yleinen lisääminen. Liikennevälineen vaihtaminen henkilöautosta polkupyörään tai omille jaloille vaikeutuu yhtä aikaa tehtävällä autoliikenteen sujuvuuden ja nopeuden lisäämisellä.
4. Liikennemuodon kasvot
Liikennejärjestelmän osat jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tarvitsevat yksilöllisen käsityksen itsestään, omat kasvot ja jalustan kuten autoliikenteellä on.
Jalankulku- ja pyörätiet ovat saaneet 1970-luvulta alkaen oman menokohdan, määrärahansa eräiden kaupunkien talousarvioihin.
Hakeuduin vuonna 2002 koordinaattoriksi Liikenneministeriön jalankulun ja pyöräilyn edistämisprojektiin. Ensimmäiseksi piti saada sille nimi avainsanojen etukirjaimista. Luovuutta tarvittiin ja saatiin nimeksi Jaloin. ”Omia sivuja” en osannut tehdä. Epäonnistuin kevyen liikenteen myymisessä ministeriön toimialalle nimestä alkaen. Olisi pitänyt esittää laskelmat jalankulun ja pyöräliikenteen taloudellisuudesta yhtä tarkasti kuin ne oli osattu laskea autoliikenteelle.
Kevyen liikenteen olemus on tällä vuosituhannella päässyt ryhmäkuvaan muiden liikennemuotojen kanssa. Kaupunkien näyttävät baanat tehdään nyt valtion tuella, jota ilman kasvojen kohotusta ei olisi tapahtunut.
Tietotekniikan asiantuntijat puhuvat alustataloudesta, jossa olennaisessa asemassa ovat internetinfrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut. Konseptia on kokeiltu kaupunkipyöräjärjestelmässä ja sen katukuvassa.
5. Liikennejärjestelmät
Liikennettä tarkastellaan ja kehitetään järjestelminä hallinnossa, suunnittelussa, kehittämisessä ja hoidossa.
Eri liikennemuodoilla on liikennejärjestelmässä omat osat ja hallinnot. Ne suunnitellaan muun kaupunkirakenteen osina maankäytön suunnittelusta vastaavien kanssa. Tärkeintä on, että osa-alueiden vastuut tiedostetaan. Jalankulku- ja pyöräteiden päälinjat ja reunaehdot kiinnitetään autoliikenteen pääverkkoa muodostettaessa. Suuren hankkeen yhteydessä pienemmät rakenteet ja niiden rahoitus voivat järjestyä sivutuotteena.
Hyvää liikennejärjestelmää voidaan kehittää edullisesti paikoillaan, voidaan lisätä tai vähentää kaistoja ja niiden liikennemuotoja, vaihtaa tai tien bulevardisoinnilla vapauttaa toinen osapuoli jostain syystä tienpidon vastuusta.
Viranomaistahojen yhteistyö tarvitaan virallisen organisaation täydennykseksi muutostyössäkin.
6. Avainhenkilöt ja päätöksentekijät
Työssä olevat ihmiset ja päätöksentekijät motivoivat itsensä haluamaan tehdä hyvää kaupunkia ja sen järjestelmiä.
Olin mukana maaliskuussa 2020 Delfoi-kyselyssä, jonka tarkoitus oli kartoittaa asiantuntijanäkemyksiä kävelyn ja pyöräilyn tulevaisuudesta. Panelistit kiinnittävät toiveensa tahoon, joka olisi avainasemassa tai vastuussa tulevaisuudestamme. Suurten kokonaisuuksien johtajista on puute. Johtotehtävissä olevat kiertävät tai kierrätetään nopealla tempolla. Yhden yhdyskunnan ihmiset ovat yksi kokonaisuus ja vaikutussuhteessa toisiinsa sekä liikkumisessa että sen järjestämisessä alueellaan. Avainhenkilöt ja päätöksentekijät ovat niminä remmissä kunnissa ja pienemmissä yhteisöissä. Tilanne antaa mahdollisuuden tehdä itsensä tarpeelliseksi.
Kunnissa mietitään malleja kunnan ylimmälle johdolle ja siinä poliittisen johdon osuudelle. Puhutaan pormestarimallista ja kaupunginjohtajamallista jne.
Kaupunkisuunnittelun siihen liittyvän liikenteen suunnittelun merkityksen, erikoisluonteen ja jatkuvuuden vuoksi ammattiosaaminen nousee arvokkaammaksi kuin poliittiset ja taloudelliset tekijät.
Alussa kiistanalaisen kävelykadun olemus oli sama kuin sen toiminnasta vastaava ”keskikaupungin johtaja” Hemmo Kuuranhalla. Kävelykeskustaksi muuntunut alue herättää edelleen inhimillisiä tunteita puutteineen ja parempine puolineen.
Kuva Pirkko Myllylä 2016
7. Jatkuvuuden varmistaminen
”Kaikella on määrähetkensä, aikansa, joka asialla taivaan alla.” ”Min verran meissä on lempeä, sen verran meissä on iäistä.”
Saarnaajan kirja puhuu ajan kulusta ja sen käytöstä lyhyeen ihmiselämään verrattuna. Runoilija kurkistaa rajan taakse. Käsillä oleva aika on suuri mahdollisuus. Tämän kirjoittaja oli 50 vuotta sitten valvomassa Pohjantien siltojen valuja, jotka nuorempi sukupolvi on nyt osin purkanut ja korjannut parannettuina jatkamaan uuteen määräaikaan saakka. Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt, on Raamatun neuvo. Kaupunki on pidempi ikäinen kuin yksi sukupolvi ja meiltä jäävät perusrakenteet jatkavat. Rakkaus työhön jättää jälkensä seuraajille.
Ilmastonmuutoksen seurauksia ajateltaessa on nostettu esille vastuumme jatkuvuuden varmistamisesta seuraavien sukupolvien elämälle ja liikkumiselle.
8. Talous
Liikennejärjestelmän rahoittamisessa käytettyä yhteisvaikuttamista kannattaa jatkaa.
Valtio, kunta ja yksityiset tahot ovat kunnan liikennejärjestelmän materiaaliset ja taloudelliset voimanlähteet. Ne eivät aina puhalla yhteen hiileen vaan omiinsa, jotka ovat samassa pesässä vaikuttamassa. Muotisanoilla sanoen infran teko hybridirahoituksella kuulostaa hyvältä ja saa asian näyttämään viisaalta ja fiksulta. Sitä voi toinen osapuoli käyttää hyväkseen päästäkseen omaan tavoitteeseensa.
Tervaporvarin kevyen liikenteen silta rakennettiin yhteisrahoituksella kaukolämpöjohdon kiinnitysalustaksi. Yleinen käytäntö on valtion tien rakentaminen kunnan alueella ehdolla, että kunta vastaa jalankulun ja pyöräliikenteen yhteyksistä ja hoidosta. Yksityisteitä ovat valtio ja kunta hemmotelleet pitkään. Uutisissa 22.11.2021 kuultiin, että avustusrahaa jää jo läjäpäin käyttämättä. Valtio saatiin kaveriksi kevyen liikenteen baanojen rakentamiseen poikkileikkausta leventämällä monikaistaista ja näyttävää yhteyttä varten. Linja-autokaista tasokkaine pysäkkeineen yleisen tien varteen on yksi malli valtion tuesta joukkoliikenteelle. Tien imagon kasvattaminen nostaa myös sen tekijän arvostusta ja mahdollisuuksia.
Kaavamonopolin omistava kunta voi pitkällä tai lyhyemmällä tähtäimellä suunnitella tai suunnitteluvalmiudella edistää toivomiaan liikennehankkeita koskien myös yleisiä teitä. Asemakaavoilla ja niiden liikennesuunnitelmilla on taipumus toteutua.
Kuntatekniikka on kestävyyslaji, todisti rakennusviraston päällikkö Pauli Mahkonen joukkueineen.
Kuva Mauri Myllylä 1985
9. Inhimillisyys kivijalkana
Onko inhimillisten vaikutusten merkitystä liikenteessä syvennettävä?
Ihminen on noin neljäsosan elinajastaan liikkeellä ja liikenteessä. Hän on koko olemuksellaan kestävän liikenteen kivijalka eivätkä hänen ruumiilliset jalkansa yksin. Inhimilliset ominaisuutemme kuvautuvat kielenkäytössämme ja liikenneympäristössä liikennemerkeistä lähtien. Asenteiden merkitystä on pitkään korostettu. Juuri parannettu moottoritie on nimetty opastusjärjestelmänsä perusteella älykkääksi, sen jatkeella Lapin käsivarressa olevalla tieosalla on älykäs pikipinnoite- hiilijalanjälkenä.
Jollakin tiellä voi olla vielä pullonkaula, nimismiehen kiharat ja niillä ajamassa juoppo ratti. Robottiautoja testataan ratkaisuksi Aalto yliopistossa. Hyttystie 2 on Tuiran hyvinvointialueella olevan moottoritien melualueella, jonka asukkaat kärsivät tietä edestakaisin ajavien vauhtielämyksestä tiptop ympäristössään.
Kasvatustieteessä kävely nähdään ajattelumenetelmänä. Mielestäni kävely ja pyöräily ovat viisaita liikennemuotoja yksin niiden rahassa mitattavien terveysvaikutusten vuoksi. Einsteinin mielestä ihmisen koko elämä on kuin polkupyörällä ajoa. Pysyäkseen pystyssä on mentävä eteenpäin. Jukka Helkaman mielestä pyöräily on kulttuuria siinä kuin kirjallisuus, kuvataide ja musiikki.
Kirjoittajan opintomatkan pyöräilyosuus päättyi vuonna 2001 proosallisesti lainapyörän etuvanteen hajoamiseen välillä Glaskow- Edinburgh.
Kuva Mauri Myllylä
Glasgow`n ilmastokongressi marraskuussa 2021 päättyi vähemmän kunnianhimoisiin päätöksiin kuin oli toivottu.
Kestävän liikenteen inhimillistä kivijalkaa pitää tukea, parantaa ja vahvistaa viisaasti.
.25.11.2021
Mauri Myllylä