Liikkuminen muutoksessa 1998-2019
Muutos tarkoittaa prosessia, jossa jokin tulee toisenlaiseksi kuin se oli ennen. Tiettyä asiaa käsiteltäessä kuulee sanottavan, että selvintä siinä on muutos. Kun asia tai olio muuttuu, se on sen ominaisuuksien muuttumista. Ihminen voi olla muutoksen takana tai sen esteenä kuitenkaan sitä aina ajattelematta. Ilmastonmuutos on ilmiö. jonka aiheuttajasta kiistellään mieluimmin kuin siitä mikä on vastuumme sen aiheuttamista seurauksista. Itselläni on nyt mahdollisuus ajatella, mihin suuntaan asiat ovat muuttuneet liikenteen toimialalla siitä, kun jätin virkatyöni vuonna 1998. ”Hämmennys valtaa usein tajuntamme, niin nopeaa on muutos ajassamme” Juhani Veikkola, Niilo Rauhala.
Tärkeintä on muutos?
Kaikki ei ole muuttunut. Vieläkö te asutte Puolivälinkankaalla, kysytään meiltä usein. Olemme alueen alkuasukkaita vuodesta 1964 eikä ole vielä ollut tarvetta muuttaa muualle. Puolivälinkangas on esimerkki 1960-luvulla rakennetuista metsälähiöistä. Se on osa modernia rakennusperintöä, jonka suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida alueen ominaispiirteet. Siksi se on välttynyt suurilta purkamisilta ja muutoksilta. Rakennusperintökohde Puolivälinkangas rajautuu valtiehen 4, joka on moottoritie.
Polkupyörälläkö tulit, on toinen kysymys, johon pitää vastata Helsingissä tai missä vain liikunkin. Henkinen muuttumattomuus on pysähtyneisyyttä, konservatismia ja liike liberalismia, näin ymmärretään yleisesti. Kun jäin virkatehtävistä eläkkeelle vuonna 1998, kuulin sanottavan ja myös uskottavan, että Oulun teitä ja katuja alettiin sen seurauksena levittämään autoliikenteen edistämiseksi. Työ on jatkunut näihin päiviin saakka, jolloin suuri valtatien 4 muutos on vielä. menossa. Työurani alussa vuonna 1967 valmistuneiden Oulujoen siltojen betonit ovat menossa silta kerrallaan kierrätykseen.
Aloittaessani vuonna 1961 työni Oulun kaupungin palveluksessa kaupungissa oli 60 000 asukasta ja jäädessäni eläkkeelle vuonna 1998 meitä oli 115 000 asukasta ja nyt vuonna 2020 205 000.asukasta. Kasvavamaan alkanut autokanta oli pääperustelu liikennesuunnittelijan viralle. Autokanta on kasvanut kaupungin asukasluvun ja asukkaiden autoistumisasteen myötä.
Liikennekuolemat ovat liikkujien ja liikkumisen lisääntymisestä huolimatta jatkuvasti vähentyneet. Mikä on tämän muutoksen logiikka? Onko niin, että kun meiltä vaaditaan enemmän toistemme huomioon ottamista, sopeutumiskykyä tai sitä ”talvisodan henkeä”, ovat sen seuraukset positiivisia. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ei siten välttämättä tapahtuisi liikenteessä?
Käyttäytymistieteellisissä kirjoituksissa ja puheissa on tullut käyttöön sana –resilienssi. Sillä tarkoitetaan psyykkistä sinnikkyytä ja selviytymiskykyä. Termi tulee englanninkielen sanasta resilience suomeksi joustavuus tai elastisuus. Psyykkinen palautumiskyky auttaa osallisia suhtautumisessa vakavaan sairauteen tai muuhun vastoinkäymiseen ja niistä selviytymiseen. Tätä kykyä tarvitsemme nykyisin monissa elämäntilanteissa. Pahoissa liikenneonnettomuuksissa osalliset tarvitsevat fyysisen avun ja kriisihoidon lisäksi psyykkistä selviytymiskykyä. Resilienssiä voidaan opettaa ja harjoitella.
Voiko ajatella, että tiedostettu selviytymiskyvyn tarve ja sen kehittyminen ”rikospaikalla” ja ”tien päällä” voi toimia jo ennakkoon turvallisemman ajotavan hyväksi ja olla vaikuttamassa liikennekuolemien vähenemiselle?
Valtakunnan tasolla on liikenneministerin salkku 2000-luvulla ollut tähän saakka naisten käsissä. Mielestäni he ovat tehtävän hoitaneet tuloksekkaasti viimeiseen asti. Merja Kyllönen ja Anne Berner ovat jääneet mieleeni rohkeina muutoksen tekijöinä. Hallitus vaihtui vuonna 2019 ja pääministeriksi valittu Sanna Marin joutui luovuttamaan liikenneministerin vastuut Timo Harakalle, jonka salkussa näyttää olevan edeltäjiensä saavutusten paikkailu ja korjailu. Se on paluumuutosta. Viimeisin muutos on se, ettei ihmisiä saa enää erotella sukupuolen perusteella.
Työyhteisöni organisaatiota uudistettaessa kuulin käsityksen, ettei kehitystä tapahdu, elleivät myös ihmiset tehtävissä vaihdu, vastuutakin on kierrätettävä. Eläkeaikanani uudistamisen vauhti ja vaikuttajien vaihtuvuus on kasvanut. Päätöksenteon poliittisten ideologioiden vaihtuminen takaa henkilövaihdoksen ja siten myös muutoksen. Toisaalta liikennejärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä, jossa hallituskauden pituus on liian lyhyt ajanjakso saada asioita ”maaliin”. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan soten esimerkki osoittaa samaa yleisemminkin. Muutos on mahdollisuus. Muutos ei ole aina edistystä.
Älykkyyttä tarvitaan ja myydään
Liikkumisessa odotetaan suuria muutoksia. Yksi pinnalla jo pidempään ollut ilmiö on liikkumisen palveluistuminen. Olen lukenut, että se on miljardiluokan business, josta kaikki hyötyy. Muutosta omaan liikennesuunnittelijan aikaani on myös se, että hyvää ammatillista osaamista ja jopa älykkyyttä on nyt ostettavissa.
Tie ja Liikenne numerossa 1/2020 on asiasta artikkeli:. Kriittistä pohdintaa liikkumisesta palveluna. ”Vaikka liikkuvuuden alalla on jo ollut monia samoja ja samankaltaisia alakäsitteitä, alettiin liikkumisesta palveluna keskustella vuosina 2013-2014 göteborilaisen Gå smart -hankkeen ja Aalto -yliopiston opinnäytetyön pohjalta. MaaS eli Mobility as a service määriteltiin järjestelmäksi, jossa liikkumisoperaattorit tarjoavat asiakkaille kattavan valikoiman liikkumispalveluita. Tutkimuksessa oli nähtävissä, että MaaS:in rajaaminen riippuu integraatiosta, joka on tärkeä liikkumisjärjestelmien käyttäjäkeskeisyyttä kuvaava historiallinen käsite. Liikennejärjestelmän integraation edistäminen liikennemuotojen täydentävyyden pohjalta on ollut käynnissä…..” Lopetan lainaukseni tähän.
Tie ja Liikenne lehti on viime vuosina laajentunut sisällöltään alkuperäisestä tiekeskeisyydestä liikkumisen monipuoliseksi äänitorveksi ja suunnannäyttäjäksi. Samalla kun sisältö on monipuolistunut ja tekstin määrää lisääntynyt niin ehkä siitä syystä muuttunut pienikirjaimiseksi ja väriltään näkymättömäksi. Liikenteen suunnittelussa korostettiin aiemmin esteettömyyden tärkeyttä, joka tarkoitti myös selkokielisyyttä. Näkökykyni on riittämätön seuraamaan uuden älykkään MaaS -järjestelmän kuvailua ja siitä oppimista. Ajokorttini uusimiseen avuni riittivät.
Yksinkertainen on kaunista, sanottiin ennen. Rima on asetettu tänä päivänä korkeammalle.
”Keväästä 2019 lähtien Oulun yliopistollisen sairaalan tontille on rakennettu maailman älykkäintä sairaalaa. Medipoliksen viereen rakennettavan 800 auton Rauhanparkin harjannostajaisia vietetään 17.2.2020.” Kaleva 17.2.2020. Sosiaali- ja terveysalan kokonaisuudistuksen viipyminen ei ole esteenä miljardiluokan investoinneille.
”Valtakunnallisilla pääteillä tiepinnan pitää olla niin tasainen, että älyautot pystyvät ajamaan letkassa toisissaan kiinni ja vähentämään sitä kautta myös päästöjä.” Tie ja Liikenne 5/2019.
Valtiellä 4 Oulun kohdalla on otettu vuonna 2019 käyttöön sähköinen tiedotusjärjestelmä älykkään tien näkyvänä tuntomerkkinä. Ohi ajaessamme taulussa luki ”Ajokeli paikoitellen huono.” ”Kyllä minäkin tuon jo huomasin”, sanoi vierustoverini.
”Uusia rahoitusmalleja tarvitaan, jotta päästötavoitteisiin päästään. Korkean välityskyvyn liikenneväylät ja raideliikenneratkaisut ovat miljardi-investointeja. Perinteisellä budjettirahoituksella ne valmistuvat niin hitaasti, että kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin pääseminen on Suomessa mahdotonta. Meillä ei ole varaa odottaa, että saamme liikenteen kestävän kehityksen polulle.” Tie ja Liikenne 5/2019.
Ilmastonmuutos ja kunnianhimo
Ilmastonmuutos antaa alustan kaikenlaisiin ahdistuksiin, ajatuksiin ja mielipiteisiin. Yhdenlainen todellisuus ja mieli oli esillä vanhusten kerhon kokouksessa, jossa kuuntelimme esitelmän aiheesta Ilmasto muuttuu. Onko syytä huoleen? Entisenkaltaista menoa ehkä ei voida jatkaa eikä päästövähennyksiä tehdä miljardi-investoinneilla. Kestävät ja viisaat liikkumismahdollisuudet ja välineet ovat jo käytettävissä ilman investointeja. . Muutokseen on valmistauduttava eri elämän alueilla. Liikkumisen osalta saatamme esitelmöitsijän mielestä olla fossiilisista polttoaineista irtautumisen seurauksena uuden teollisen vallankumouksen kaltaisessa tilanteessa. Tämä vaikuttaa muutoksia nyt koetuksella olevan autoaikakauden elämäämme liikkumista laajemminkin.
Suomenkieleen pesiytynyt käsite kunnianhimoinen päästötavoite panee miettimään, mistä ja kenen kunniasta tai sen himosta on ilmastonmuutoksessa kysymys? Polkupyörällä työmatkansa ajaminen on tuonut liikennesuunnittelijoille kyseenalaista kunniaa. Sana -kunnianhimo lienee käännös englannin kielen sanasta epic (eeppinen kertomuksellinen). Sana kuvaa myös halua tehdä ja saavuttaa jotain merkittävää ja kovaa työtä vaativaa. On merkittävää, että ihmiskunnan tämän päivän suurin haaste on saanut tällaisen kunnianhimon luonnehdinnan. Itselleen hän etsii kunniaa, ei tunne kaiken luojaa, Jumalaa., todetaan Veikkolan, Rauhalan virsirunossa..
Tärkeitä muutospäätöksiä
Oulun kaupungin hallitus on tehnyt vastikään kaksi merkittävää ja vaativaa päätöstä. Se hyväksyi 18.12.2018 kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukaisen Oulun kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) sekä 19.8.2019 Oulun kaupungin ympäristöohjelman 2026 –kohti hiilineutraalia Oulua. Ne sisältävät seuraavat liikennettä ja sen päästöjen vähentämistä koskevat konkreettiset toimenpiteet:
Joukkoliikenteen käyttövoimamuutos dieselistä sähköön
Joukkoliikenteen käytön lisääminen
a) Liikennetarjontaa lisätään. b) Pyöräparkit joukkoliikenteen asemien yhteyteen. c) Maankäyttöä tehostetaan vahvasti joukkoliikennevyöhykkeillä. d) Raideliikenteeseen varaudutaan maankäytön suunnittelussa. e) Joukkoliikenteen tarjontaa ja palvelutasoa kehitetään erityisesti parhaan käyttäjäpotentiaalin omaavilla alueilla. f) Pysäköintimaksualueita laajennetaan. h) Eheällä yhdyskuntarakenteella tuetaan joukkoliikenteen käyttöä.
Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen:
a) Maankäyttöä tehostetaan vahvasti kävely- ja pyöräilyvyöhykkeillä. b) Pyörätieverkostoa, pyöräilyn palveluja ja pyörä-bussi-matkaketjuja kehitetään ympärivuotisen pyöräilyn edistämiseksi. c) Kävelyä ja pyöräilyä helpotetaan ja nopeutetaan supersuojateiden ja pyöräilyn laatukäytävien avulla. d) Työpaikat ja palvelut sijoitetaan siten, että ne ovat helposti saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla. e) Kestävän liikkumisen palvelutasoa parantamalla vaikutetaan kulkutapajakaumaan ja muutetaan liikkuminen kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. f) Liikenteen sujuvuutta kehitetään ja vähäpäästöisten kulkuneuvojen osuuksia kasvatetaan. g) Katupölyn torjuntatoimia jatketaan ja tehostetaan. h) Pyörä-, kävely- ja autoliikenteen mittausta kehitetään edelleen kaupungin omaa seurantaa varten ja reaaliaikaisista liikennemääristä ja päästövähennyksistä viestitään kuluttajille.
Sähkö- ja biokaasuautojen käyttöönoton mahdollistaminen ja esimerkkinä toimiminen
a) Sähköautojen yleistyminen mahdollistetaan infrastruktuuria parantamalla. Latauspisteverkosto rakennetaan kaupungin rakennusten yhteyteen. b) Parkkipaikkoja vähennetään ja sähköautojen latausmahdollisuuteen varaudutaan. c) Biokaasun tankkausaseman otettiin käyttöön syyskuussa 2017. d) Yhteiskäyttöautojen käyttöä edistetään. e) Tarkastellaan mahdollisuuksia kaupungin kaluston hyödyntämiseen virka-ajan ulkopuolella. f) Kaupunki toimii esimerkkinä siirryttäessä vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin g) Biokaasutietoisuutta lisätään nettisivujen, tapahtumien ja markkinoinnin avulla.
Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutuksen optimointi ja vähentäminen
Oulun teknisen liikelaitoksen omistamien ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen vähentäminen ja sitä kautta saavutettava energiansäästö
Useat päätetyistä toimenpiteistä ovat olleet esillä yksin tai yhdessä ennenkin. Muutos aiempaan on, että niiden toteutuminen on jo alkanut yleisen muutoksen myötävaikuttamana tai eturistiriidoista syntyvän väännön kautta. Joku ilmastoteko on päässyt mukaan kaupungin talouden tasapainottamiskohteeksi.
Energian säästäminen ja ilmastonmuutokseen vaikuttaminen oli oman esitelmäni aiheena Oulun yleiskaavaseminaarissa 11.10.2007: Ilmasto muuttuu, voiko maankäytön ja liikenteen suunnittelu muuttua? Esitelmässä esittämäni toimenpideosa oli pääsisällöltään edellä esitettyjen kh:n päätösten 2018, 2019 mukainen.
Vetovoima, pitovoima ja elinvoima muutoksessa
Liikenne- ja viestintäministeriön strategia 1/2007 Liikenne 2030 oli teemanimeltään Suuret haasteet, uudet linjat. Ministeriön strategian mukaan liikenteen kasvihuonekaasuja vähennetään seuraavin keinoin:
– kasvuseutujen yhdyskuntarakenne tehdään tiiviimmäksi
– henkilöautomatkoille luodaan houkuttelevia vaihtoehtoja
– autoliikenteen kysyntää ohjataan hinnoittelun keinoin
– matkat ja kuljetukset tehdään energiatehokkaammiksi.
Strategian pohjalta hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle helmikuussa 2008. Liikenneministeri esitteli selonteon valmistelua Oulussa pohjoisen vaikuttajille 15.8.2007. Esittelyä seurannut Oulu-lehti kirjoitti 18.8.2007:
”Liikennepoliittinen kuulemistilaisuus meni pieleen. Ministeriöllä ei ollut mitään konkreettisia esityksiä niihin haasteisiin, joihin uuden liikennepolitiikan pitäisi tarttua. Liikennepolitiikka on ollut tähän asti erilaisten hankkeiden listaamista ja kilpalaulanta niistä jatkuu edelleen. Kaupunginjohtaja Matti Pennasen huomio väljän asumisen ja toimivan liikenteen yhteensovittamisen vaikeudesta osui oikeaan.”
Oulun kaupunginjohtaja perusteli vuonna 2007 yksityisauton tarpeeseen turvautuvaa harvarakenteista omakotivaltaista kaupunkimalliamme kilpailulla naapurikuntien kanssa veronmaksajista. Heitä tarvitsemme kipeästi edelleenkin ikääntyvän väestön hyvinvoinnin jatkamiseksi. Tämä väestö on nyt muuttamassa omasta halustaan tiivistetympään kaupunkiin ja kerrostaloihin päästöjä vähentämään. Kaupunki pyrkii lisäämään ”vetovoimaa ja pitovoimaa” erilaisilla hankkeilla nyt korkealla rakentamisella, Kiikelin rantasaunalla ja Ratapihan areenalla. Ne ovat kyllä kunnianhimoisia, mutta tuskin yksistään päästöjä vähentäviä hankkeita.
Oulun kaupunki pitää valtakunnallisessa suurten kaupunkien elinvoimavertailussa häntäpäätä, kertoi Kaleva 25.2.2020. Kehityksen tilannekuva on silti korkealla tasolla. Tilannetta mitataan .aluekehityksen indeksillä, jossa on 17 muuttujaa. Mikään muuttujista ei kuvaa kaupungin liikennejärjestelmää. Kaksi arkista asiaa, sairastavuus ja työllisyys heikentävät kaupunkimme elinvoimaa ja sitä mittaavaa indeksiä.
Työtä hyvän kaupungin hyväksi
Pakkosiirtolaisuuteen joutuneita israelilaisia kehotetaan profeetta Jeremian lähettämässä kirjeessä toimimaan sen kaupungin parhaaksi, johon heidät on siirretty. Ilmastonmuutoksen vuoksi ja sen nimissä tehty työ ja toimenpiteet tukevat hyvän kaupungin tavoitteita ja sen elinvoimaa. Niitten hyväksi voimme toimia, vaikka emme ”uskoisi” ilmastonmuutokseen. Muutosta tapahtuu, mutta hyvä suunnitelma ja sen mukaan tehty kaupunki kestää aikaa. Älykkäänä markkinoitu yhdyskunta tai sen liikennejärjestelmä ei ole välttämättä viisas. Toimenpiteitä ilmaston muutoksen hillitsemiseksi ja energian säästämiseksi ovat hidastamassa vaikeudet tunnustaa tosiasiat ja epämiellyttävät totuudet talouskasvun, oman piirin taloudellisen intressin ja oman mukavuuden edelle. Tarvitaan myös mielen muutosta, älyllistä rehellisyyttä ja siltä pohjalta tehtyjä päätöksiä niin muutoksen hillitsemiseksi kuin siitä perustellusti pidättymiseksi.
Ihmisjärki ei ehkä pysty täysin käsittämään eikä hallitsemaan meidän maailmankaikkeuden osan, maapallon muutoksia pidemmällä aikavälillä taaksepäin eikä eteenpäin. HÄN säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa, kirjoitti Woldemar Koskimies. Eppur si muove, mutisi Galileo Galilei
Liikennementori 