Tarinoita menneisyydestä sarjassaan sanomalehti Kaleva esitteli 20.7.2019 suunnitelman köysiradasta Oulun kauppatorin ja Nallikarin välille. Tämän rohkean ehdotuksen teki 30 vuotta sitten vasta Oulun matkailujohtajaksi valittu Heikki Kähärä. Köysiradan pituus olisi ollut 2,6 kilometriä ja sijainnut 24-30 metrin korkeudessa meren pinnasta. Radan laskettiin kuljettavan noin 500 ihmistä tunnissa, kaupunkilaisia ja turisteja Kauppaorilta Nallikariin.
Kalevan mukaan köysirata oli Heikki Kähärän maailmalta nappaama idea. Oulun Matkailu Oy:n hallitus päätti köysiradan rakentamisesta elokuussa 1989. Kaupunginhallitus esitti hanketta varten 2,5 miljoonaa markkaa varattavaksi vuoden 1990 talousarvioon. Loppurahoitus noin 14 miljoonaa markkaa olisi peitetty yritysten rahalla ja lainalla. Köysiratasuunnitelman julkistaminen nosti vastalauseiden myrskyn. Suunnitelmaa pidettiin utopistisena ja hulluuden huippuna ja siitä luovuttiin. Kevyen liikenteen väylä siltoineen rakennettiin välille Kauppatori -Hietasaari vuonna 1990.
Tein köysiradasta vastineen Kalevan -lukijalta palstalle 23.7.2019
Kalevan artikkelista 20.7.2019 Köysihissi oli tulollaan Ouluun on muistissani oma osuuteni idean syntymiseen:
Vanhempani muistivat minun sanoneen lapsena vappumarssin jälkeen, ettei nyt ole enää muuta mukavaa kuin ympärijuoksu ja palonäytös. ”Oulusta puuttuu vetonaula” ja se on puhuttanut ja saanut palstatilaa täällä eloni ajan vuodesta toiseen. Heikki Kähärä aloitti Oulun matkailujohtajan tehtävänsä vuonna 1989 tarttumalla härkiä sarvista ja pyysi meitä vastuullisia kaupungin suunnittelijoita vapaamuotoiseen ideariiheen puimaan asiaintilaa. Me koimme kokoontumisemme myönteisenä ja vapauduimme toviksi ammattitaudistamme, ei kuulu minulle -ajattelusta.
Merikosken voimalaitoksen voimajohdot Rantakadulla vuonna 1969. Kuva Mauri Myllylä
Kaupunkikuvaa torinrannassa hallitsevat Merikosken voimalaitoksen voimajohdot oli päätetty purkaa. Esitin, ettei johtoja kannattavia teräsmastoja purettaisikaan vaan niiden nokkaan tehtäisiin köysirata gondoleineen turistirysäksi Sieltä voisi ihailla Oulujoen suistoa ilmasta käsin. En ajatellut sitä Oulujoen ylittävän liikenteen ratkaisuna, jonka näin maantasossa tapahtuvana nykymuotoisena väylineen ja siltoineen.
Köysirataa voi verrata nykyisiin ”elinvoimahankkeisiin” kuten näköalatasanteen rakentamiseen Vänmannin saaren Merihotellin yläkertaan tai Kiikelin rantasaunan kelluviin uima-altaisiin. Mopo karkasi vuonna 1989 ideariihestämme ja köysirata-ajatus lähti lentoon Kauppatorilta Nallikariin. Nykyinen kevyen liikenteen yhteys Pikisaaren kautta ei tarvitse uusia ideoita.
Mielikuvitusmatkoja voin tehdä edelleen www.liikennementori.wordpress.com/Neil Armstrong käveli ensimmäisenä kuussa. Polkupyörällä kuuhun
Mauri Myllylä
Liikennementori 