Neil Armstrong käveli ensimmäisenä kuussa


Artikkelissani  28.10.2015  kerroin Pa­rii­sin yli­opis­ton fi­lo­so­fian pro­fes­so­ri Frédéric Gros`in teoksesta Kävelyn fi­lo­so­fi­aa 2015. Kirjailijan mukaan käveleminen on ihmisen perustoiminto, joka yhdistää ruumiin liikkeen ajattelun liikkeeseen. Intiaaniviisauden mukaan kävely sitoo ihmisen maahan eli luontoon ja todellisuuteen. Samalla se päästää hänet kurkistamaan sisäänsä ja dialogiin  itsensä kanssa. Siksi kävelijä ei ole ikinä yksin. Gros puhuu kauniisti vapaudesta olla ”ei kukaan”, hiljaisuuden kohtaamisesta, pyhiinvaelluksista ja nöyryydestä, olosuhteille antautumisesta. Kävelemisen tuottamaa hyvinvointia hän erittelee ruumiin mielihyvän ja ilon sekä tätäkin syvempien täyteyden ja onnen tunteiksi. Tuloksena on mielenrauha. Kävely on ollut osa ihmisen henkisemmän elämän tavoittelua aina. Edelleen se on nähtävissä esimerkiksi pyhiinvaeltajien toiminnassa. Sana pyhiinvaeltaja, peregrinus tarkoittaa henkilöä, joka ei ole kotonaan siellä missä kävelee. Kirjassa kehotetaan näkemään koko maailma tällaisena tuntemattomana ja hetkellisenä paikkana.

Neil Armstrongin maailma

Neil Armstrong työpuvussaan 1969. Kuva NASA

Mary Slossonìn ajatuksia Neil Armstrongista 2012 ja otteita Wikipediasta.

USA:n astronautti Neil Armstrong (1930 – 2012) otti jättiaskeleen 20.7.1969. Hän käveli kuussa ensimmäisenä ihmisenä Apollo 11 kuulennon komentajana. Astuessaan pölyiselle kuun pinnalle hän sanoi historialliset sanat: ”That’s one small step for (a) man, one giant leap for mankind.” ”Tämä on yksi pieni askel ihmiselle, yksi jättihyppy ihmiskunnalle.” Amerikkalaiset ottivat nämä sanat vastaan euforisin tuntein, samalla kun kävivät  kylmää sotaa Neuvostoliiton kanssa ja veristä sotaa Vietnamissa..

Armstrong ei itse riemuinnut historiallisesta ihmiskunnan huippusaavutuksesta. Hän näytti mieluimmin tekevän tyhjäksi ilmiöt, jotka se aiheutti. ”Luulen, että me kukaan emme välitä yhden pienen ilotulituksen muistoista vaan päivittäisen työmme merkityksestä”, hän sanoi CBS:n  haastattelussa vuonna 2005.  ”Kun joku menee kuuhun vaikka 1000 vuoden kuluttua, minä ystävällisesti pyydän, että hän puhdistaa sieltä kenkäni jäljen.”

Kuusta tulleessa viestissä ei ollut kirjainta “a” lauseessa ”one small step for a man…”. Armstrong ja NASA väittivät, että se on siitä häivytetty. Armstrong myönsi lopulta, että ehkä se on häneltä jäänyt pois ja pyysi käyttämään kirjainta ”a” suluissa.

Armstrongin kuussa käynti oli hänen viimeinen avaruuslentonsa. Hänen työnsä keskittyi sen jälkeen enemmän kirjoituspöydälle NASA:n palveluksessa. Hän eli hyvin erillään muista ihmisistä, hän oli astronauttien joukossa heidän mielestään ”erakoitten erakko”.

Pienestä pojasta lähtien hän unelmoi lentämisestä, lentokoneen ohjaamisesta ja avaruuslöytöretkistä. Kuusivuotiaana hän aloitti lennokkien ja lentokoneiden pienoismallien tekemisen. Teini-ikäisenä hänellä oli kotona ilmailukirjasto. Hän otti tienesteillään lento-oppitunteja ja hankki lentolupakirjan ennen auton ajokorttia. Armstrong ajoi aluksi ilmassa ilman ajokorttia.

Oppikoulussa hän uppoutui tieteisiin ja matematiikkaan. Hän voitti USA:n laivaston stipendin Purduen yliopistoon Indianan West Lafayettessa ja aloitti siellä opintonsa vuonna  1947. Hän jätti opintonsa kahden vuoden kuluttua kesken siirtyäkseen laivaston taistelulentäjäksi Korean sodassa. Hänet palkittiin ansioistaan siinä tehtävässä. Sodan jälkeen hän palasi jatkamaan Purduen yliopistoon opintojaan ja suoritti vuonna 1955  BSAE -tutkinnon (Bachelor of Science in Aeronautical Engineering). Hän täydensi kuulennon jälkeen opintojaan Etelä-Carolinan yliopistossa ja suoritti siellä vuonna 1970 MSAE -tutkinnon  (Master of Science in Aerospace Engineering).

Tämän jälkeen hän siirtyi NACA:n, josta tuli NASA vuonna 1958, palvelukseen.

Hän palveli Edwardsin lentotukikohdassa Kaliforniassa eräänä maailman parhaana huippunopeiden lentokoneiden testilentäjänä. Syyskuussa 1962 NASA valitsi hänet ensimmäiseksi siviilitaustaiseksi astronautiksi. Hän toimi komentajana Gemini 8 ja 11 avaruuslennoilla vuonna 1966. Hän ansioitui ensimmäisessä telakoitumisessa toiseen avaruusalukseen yhdessä David Scottin kanssa.

Minulla oli tilaisuus opiskella Purduen yliopistossa vuosina 1967-1968 Kansainvälisen tieliiton IRF:n stipendin ja palkattoman virkavapauden turvin  kävelyn ja muun liikenteen suunnittelua MSCE -tutkintoa varten. Avaruusmatkat ja Purduen yliopiston ilmailukoulutus olivat  jo silloin huomion kohteena vaikka isot maineteot olivat vielä edessäpäin. Neil Armstrong oli kiinni Apollo -ohjelmassa sen tärkeässä vaiheessa kuulennon  ja –kävelyn valmistelussa. Apollo 1 lennon tulipalosta tuli tieto 27.1.1967 ja siinä kolmen astronautin menehtymisestä. Onnettomuus vakavoitti astronauttien elämää. Heidän kokoontumistilaisuuteen 5.4.1967 tuli ilmoitus, että kuuhun lähtevät ovat teidän 17 paikalla olevan joukossa. Paikalla olleet huomasivat, ettei Armstrongin ilme värähtänyt tästä tiedosta. Sitten Armstrongilla seurasi komentomodulin testi maata kiertävällä radalla. Miehistö nimitettiin virallisesti 20.11.196

Kuuhun laskeutumisaluksen epäonnistunut kokeilu. Kuva NASA 1968

NASA teetti kolme kuuhun laskeutumisaluksen mallia kokeilua varten maassa. Niihin asennettiin koneisto, jolla voitiin ottaa huomioon painovoiman ero maassa ja kuussa.  Laskeutumisalusta testattiin vaimoni Pirkon syntymäpäivänä 6.4.1968. Armstrongin säätäessä laitetta laskeutumisessa 30 metrin korkeudella alus alkoi pyöriä holtittomasti, Armstrong irrottautui aluksesta ja laukaisi laskuvarjon. Puoli sekuntia myöhemmin tehtynä laskuvarjo ei olisi enää ehtinyt toimia eikä pelastaa. Armstrong piti kokeilua  tarpeellisena kokemusten saamiseksi ja korjausten tekemiseksi kuualukseen.

Hänen taitojaan tarvittiin kipeästi kuuhun laskeutumisessa yhdessä Edwin Aldrinin kanssa.  Automaattinen laskeutuminen piti vaihtaa lopussa käsiohjaukselle sopivan laskeutumiskohdan löytämiseksi pois kivisestä kraaterista. Laskeutuminen tapahtui kymmenen sekuntia ennen polttoaineen loppumista Rauhallisuuden meri -nimiselle alueelle. ”Houston! Rauhallisuuden meri tukikohta täällä. Kotka on laskeutunut”, lähti viestinä maahan. Miehistön  kolmas jäsen Michael Collins päivysti kuun kiertoradalla toveriensa touhuja kuun pinnalla.

Vuosi kuumatkan jälkeen Armstrong toimi insinööritieteen professorina Cincinnatin yliopistossa. Armstrongia tarvittiin myös Challenger sukkulan miehistön tappaneen  räjähdyksen tutkimuksessa ja monissa muissa tehtävissä.

Häntä pyydettiin CBS:n haastattelussa kertomaan, millaista oli seistä kuun pinnalla. ”Se oli mielenkiintoinen paikka olla. Suosittelen sitä.”

Neil Armstrongin muu elämä

Hän kieltäytyi kummankin USA:n pääpuolueen poliitikon työstä ja samoin nimikirjoitusten antamisesta. Hän piti kiinni oikeuksistaan omalla tavallaan. Parturi kavalsi hänen tukkansa myymällä sen ”pyhäinjäännöksenä” 3000 dollarilla. Seurasi oikeusjuttu, Armstrong  lupasi sen perua, jos parturi lahjoittaa oikeudenkäyntikulut  hänen esittämään hyväntekeväisyyteen. Näin tapahtui.

NASA:n astronautti John Glenn on kertonut työtoverinsa vaatimattomuudesta: ”Hän tahtoi uskaltaa toimia maansa puolesta ja oli ylpeä näin tehdessään, mutta pysyi samana vaatimattomana ihmisenä, jollainen hän oli aina ollut.”  Armstrongin sanoista ja toimimisesta voi ajatella, että ne pohjautuivat uskonnolliseen vakaumukseen. Tiedetään, että hän liittyi  nuorukaisena paikallisen metodistiseurakunnan jäseneksi ja tunnusti  uskonsa.

Neil Armstrongilla oli yhdessä vaimonsa Janeten kanssa tytär ja kaksi poikaa. Karen tytär kuoli kaksivuotiaana vuonna 1962 aivokasvaimen heikentämänä. Hän menetti puhe- ja kävelykykynsä jo ennen sitä. Lapsen menetys kosketti syvästi vanhempia.

Purduen yliopiston arvostus 


Purduen yliopiston Civil Engineering koulu.
Opinahjoni maaliikenteen suunnittelussa 1967-1968.
Kuva Mauri Myllylä 1967

Reuter tekee vuosittain ranking listan maailman innovatiivisimmista yliopistoista Clarivate Analytics Data Powersin tietojen perusteella. Purduen yliopisto on vuoden 2018 arvion mukaan maailman 100 innovatiivisimman yliopiston listalla sijalla 50.

Purduen yliopisto on perustettu vuonna 1869.  Purduen yliopisto on julkinen yliopisto, jonka pääkampus sijaitsee West Lafayettessa, Indianassa. Pääkampus pitää yllä koko osavaltion laajuista yliopistojärjestelmää, johon kuuluu alueellisia kampuksia, teknologian harjoittelukeskuksia ja maataloustoimistoja. West Lafayetten kampuksella opiskelee nyt vuonna 2018 yli 40 000 opiskelijaa ja alueellisilla kampuksilla  yli 75 000 opiskelijaa. Purduen yliopiston tutkijat ovat sen historian aikana kehittäneet monia innovaatioita kuten ensimmäisen kaupallisen punaisen LED:n.  Professori El-ichi Negishi voitti Nobel palkinnon vuonna 2010 in Chemistry for co-developing palladium-catalyzed cross-coupling, a process which has applications in medicine, agriculture and electronics. Yliopisto on rekisteröinyt toiminnastaan 291 patenttia aikajaksolla 2011-2016.

Yliopistojen välisessä vertailussa vuoden 2018  arvioinnissa  Purduen yliopiston tutkijain ansiolistalla on  superluja metalli, joka on kestävää kuin teräs mutta sitä kevyempää ja joustavampaa. Se on autoteollisuuden raaka-aine kohteissa, joissa tarvitaan suurta kulutuksen ja korroosion kestävyyttä.  Maailmanlaajuinen teollisuusjätti Rolls-Royce muutti Purduen yliopiston Ilmailuteknologian keskukseen rakennettuun tilaan, missä yhtiö tutkii ja kehittelee suihkukoneiden komponentteja. Purduen yliopisto teki vertailujaksolla yliopistojen ennätyksen yksityisen tutkimusrahoitusosuuden määrässä. Yliopistojen vertailussa 2018 Purduen yliopiston opiskelijakunnan merkittävin henkilö on Neil Armstrong ja sitten Rita Rossi Colwell ja Brian Lamb.

Yliopiston insinööritieteen rakennus on nimetty Neil Armstrongin Hall of Engineering  rakennukseksi ja sen edusta on komistettu häntä opiskeluaikana esittävällä  patsaalla. Armstrongin taianomainen kuukävely, sen dramaattiset valmistelut ja poikkeuksellisen vaiherikas elämä ovat synnyttäneet  monia muistomerkkejä, kirjoja ja muita kuvauksia. James R Hansenin kirjoittamaan elämäkertaan 2005 perustuvan  elokuvan Ensimmäisenä kuussa ensi-ilta oli 12.10.2018. Tässä kerrottuja suuria tapahtumia ovat seuranneet myös  uutisankat ja salaliittoteoriat.

Polkupyörällä kuuhun

Purduen yliopiston  tie- ja liikennetekniikan ulkomaalaisia
opiskelijoita  IRF:n kongressissa Montrealissa 1970.
Professori Goetz edessä keskellä, kirjoittaja takana oikealla.
Kuva Mauri Myllylä

Yritin löytää yhtymäkohtia  oman ja Armstrongin elämän kanssa arvostetun  opinahjon ja kävelyn lisäksi. Löysin Oulun kaupunginkirjaston hyllystä amerikkalaisen Bernhard Fischmanin vuonna 1979  kirjoittaman mielikuvituskirjan Tarinan miehestä  joka ajoi  kymmenvaihteisella polkupyörällä kuuhun.  Sekin vaikuttaa kuukävelyhuuman tuotteelta.

Kirja kertoo tarinan kuukävelijä Neil Armstrongin ikäisestä miehestä, joka uskaltaa murtaa arjen rajat ja lähteä huimaan seikkailuun ja löytöretkelle. Miehellä on kaikki hyvin ja silti elämä tuntuu tyhjältä. Vaimolta saatu syntymäpäivälahja 10 –vaihteinen polkupyörä  tuo yllättävän muutoksen hänen elämäänsä. Hän rohkaistuu ja alkaa vähitellen innostumaan pyörällä ajosta. Hän kasvaa yhdeksi pyöränsä kanssa. Yhdessä he pystyvät lähtemään lentoon Verrazanen sillalta kuuhun ja vaikka mihin. Kirjan monikerroksinen tarina liikkuu mielikuvituksen, unen ja todellisen Manhattanin ympäristön välillä. Kirja kertoo itsensä läpivalaisemisesta ja voittamisesta sekä polkupyörän suuresta merkityksestä tässä kehityksessä. Seikkailu kutsuu mukaan kaikkia, jotka uskovat, että elämällä on meille jotain uutta tarjottavaa.

”Osa meistä tavoittelee jotakin tuntematta rajoja – tai pelkoja; se syntyy vain sisäisestä varmuudesta ja luottamuksesta ja sanoo, että menimmepä mihin tahansa, tavoittelimmepa mitä tahansa, meillä ei ole hätää.”

New York Manhattan. Perhe paluumatkalla Purduesta Suomeen.
Kuva Mauri Myllylä  1968

12.11.2018
Mauri Myllylä

 

 

 

Kategoria(t): Biking, Inhimillinen elämä, Jalankulku- ja pyöräliikenne, Muut, Tiede Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.