Yrjö Kallinen – punavanki, josta tuli Suomen puolustusministeri


Seuraava kuvaus Yrjö Kallisesta sisältyy Mauri Myllylän toukokuussa 2018 julkaistuun kirjaan Isänmaan tiellä. Kirja on kuvausta oman suvun ja siihen läheisesti liittyneiden sukujen vaiheista 100-vuotiaan Suomen käännekohdissa. Elämä on matka. Kirjan nimi on kielikuva ja myös näkökulma, jota kirjassa on käytetty kuvaamaan läheistemme ja heidän ympäristönsä elämää.

Yrjö Kallisen vanhemmat olivat Henrik Kallinen ja Johanna Savilaakso. Yrjö Kallinen syntyi Puralan tilalla silloisen Oulujoen kunnan alueella. Isä oli aluksi maanviljelijä, mutta menetti pian tilansa konkurssissa ja siirtyi Ouluun nahkuriksi Åströmin tehtaalle. Kallisen valtiomiesura alkoi Valtionrautateillä jarrumiehenä ja vaihdemiehenä. Yrjö Kallisen äiti asui vuokralaisena Myllylän vinttikamarissa Tuirantiellä. Kallinen toimi punaisten edustajana sisällissodan Oulun valtausta 1918 edeltävissä rauhan neuvotteluissa.


 

Oulun Raksilan Pikkukankaalle on pystytetty vuonna 1986 Laila Pullisen abstrakti ympäristötaideteos Valaistuksen tie. Teos sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Kallinen kertoo kokeneensa nuorena valaistumisen.

Päivi Huhtalan kooste Pohjois-Pohjanmaan pienoisnäyttelyssä 2018

”Oulun Työväenneuvoston sihteeri rautatieläinen Yrjö Kallinen ei onnistunut neuvottelemaan sovintoa, vaan valkoiset nujersivat punakaartilaiset Oulussa. Kallinen nimitti seurannutta sotaa veljessodaksi. Yrjö Kallista sanottiin pelottomaksi. Hän osoitti rohkeutta kävelemällä Työväenneuvoston rintamerkki takissa keskellä kiivaasti ampuvaa valkoisten ketjua. Itse hän kuvasi omaa toimintaansa: ”Tässä kuohuu tunnetila, johon pelkokin hukkuu.”

Kallinen vangittiin ja vietiin lääninhallituksen kellariin. Siellä odotti parikymmentä punaista vankia. Kallinen aloitti nälkälakon, koska oli kasvissyöjä ja muutenkin ruuan tarjoilu oli epämiellyttävää, sitä sai ämpäristä. Lähes viikon syömättömyys huolestutti hoitajaa, joka toi hyväsydämisyydestään erikseen leivät Kalliselle. Yrjö Kallinen kieltäytyi tekemästä työtä, kantamasta vettä ja todella suututti vankilanjohtaja Jurveliuksen. Vankitoverit siitä säikähtivät. Kallinen siirrettiin lääninvankilaan yksinäiseen koppiin. Kysyttäessä oliko hänellä valittamista, oli vastaus: ”Ei minulla ole mitään valittamista, mutta miksi te pidätte vangittuina työläisiä, jotka eivät ole mitään pahaa tehneet?”

Heinäkuun 22. päivänä Kallinen siirrettiin lääninvankilan kellarikerrokseen ja siellä hänen jalkoihinsa niitattiin jalkaraudat. Raudat poistettiin vasta Suomenlinnan vankilassa. Se tapahtui meisselillä ja vasaralla, mutta kun paikalla ei ollut minkäänlaista kovaa alustaa, joku miehistä toi 4-5 tuumaisen kranaatin, jonka pohja voi palvella alasimena ja hakkaaminen alkoi. Kranaatti olikin räjähtämätön. Kranaatin tilalle tuotiin sitten kivi ja Kallinen selvisi hengissä.  Vangit ottivat asian hirtehishuumorilla naureskellen

Näin 31 vuoden ikäinen Yrjö Kallinen suljettiin pois vaikuttamasta, korpitielle, kuten hän itse sanoi. Punaisten antauduttua hän sai maanpetostuomion. Kuolemantuomioita ei pantu täytäntöön. Tarinan mukaan hän välttyi ainakin kahdelta tuomiolta puhelahjoillaan. Yhteensä neljän kuolemantuomion jälkeen Yrjö Kallinen sai vapauden joulukuussa 1921 yleisellä armahduksella.”

Yrjö Kallisesta oli vankkumaton pasifisti. Erikoista on, että hän teki rauhantyötä rintamaolosuhteissa ja että hän toimi Suomen puolustusministerinä vuosina 1946 – 1948. Itseoppinut Kallinen sai opetusneuvoksen arvonimen vuonna 1957. Hän saavutti 90 vuoden iän.

Yrjö KallinenMerkittävä puhuja ja puhe

Kalevan juhlanumerossa 6.12.2017 Suomi 100   nostetaan esille tunnettujen pohjoissuomalaisten lisäksi heitä, jotka näkyvät julkisuudessa harvemmin. Ritva Pesonen-Ehrola on nostanut yhteiskunnallisen vaikuttajan, puhujalegendan Yrjö Kallisen.

Vuonna 1962 oli kulunut sata vuotta Suomen ensimmäisen rataosuuden, Helsinki-Hämeenlinna, avaamisesta liikenteelle. Rautatien merkkivuosi oli opettajien vihjaama tärppi meille kyseisen vuoden abiturienteille, nappiosuma! Maaliskuun 25. päivänä 1962 vietettiin VR:n satavuotisjuhlaa Oulun tyttölyseon juhlasalissa. Ikimuistoisen tapahtumasta teki juhlapuhuja Yrjö Kallinen. Ohjelma oli hyvin perinteinen ilman sen suurempia kohokohtia, kunnes puhujanpönttöön astui kookas, suoraryhtinen, lempeäkatseinen, tuolloin 75-vuotias opetusneuvos Kallinen, entinen rautatieläinen hänkin. Kallinen ei kerrannut ratakiskojen sadan vuoden vaiheita vaan puhui lennokkaasti rautatieläisyyden hengestä, rautatieläisten korkealle arvostetusta ammattitaidosta, rehellisyydestä ja vastuusta. Kallinen muisteli halki Amerikan mantereen kiitävää junamatkaansa. Hän luotti rautatieläisyyteen, hän jätti elämänsä tämän vastuulle.

Puhe laajeni käsittelemään ihmiskuntaa, ihmisyyttä, mutta myös yhteiskunnallista, valtapaikoilta alkanutta moraalista rappeutumista. Juhlaa uutisoitiin seuraavan päivän Kalevassa otsikolla Koko ihmiskunta tarvitsee rautatieläisen vastuuntunnetta. Kallisen puhetta referoitiin muun muassa seuraavasti: Teollinen ja kaikki muukin näkyvä kehitys on maailmassa ollut valtava. Rautatiet vyöttävät maapallon, muiden kulkuneuvojen nopeudet ovat vielä huimaavammat. Tämä on syynä siihen, että elämme uuden planetaarisen ratkaisun edessä. Valtakunnat ja kansallisuudetkin ovat väistymässä, mutta emme voi heti sopeutua tähän ajatukseen. Siitä johtuu vaikeita kriisejä, jotka voivat johtaa ennen aavistamattomiin vaaroihin sen vuoksi, että ihmisellä on käytettävissä keinot koko ihmiskunnan tuhoamiseen. On mahdollista päätyä siihenkin, että maapallomme joskus kiertää avaruudessa autiona. Tässä mielessä on ihmiskunnalla ja ihmisillä entistä suurempi vastuu ei vain itsestään vaan koko toisistaankin. Rautatieläisten vastuuta nyt ihmiskunta tarvitsee enemmän kuin koskaan ja sen on myös opittava tämä vastuunsa tuntemaan. Timo Myllykoski

Kategoria(t): Inhimillinen elämä, matka ja tie, Muut, sota ja rauha, Yhteiskunta Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.