Tarvitaanko moottoritie-elvytystä?


Anna lapsellesi tilaa, kannustaa tutkijatohtori Elina Viljamaa Oulu-lehden artikkelissa 26.11.2013. ”Koulussakaan ei kannattaisi opettaa, että on vain yksi ainoa oikea kertomuksen malli, sanoo tutkija.  Lapsen kerronta voi olla aikuisen näkökulmasta täynnä sivupolkuja ja vailla logiikkaa. Kysymys voi olla kuitenkin enemmän siitä, että lapsen järjestykset ovat erilaisia kuin omamme.”  Lehden artikkelissa esiteltiin Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevan tutkimushankkeen puitteissa syntynyttä lasten kirjaa Koira ja Kirahvi. Kirjalla ei ole perinteellistä loppua vaan kirahvin kaulahuivin kutominen jatkuu ja odottaa tarinan jatkamista. Sivupolut ja kirahvin tieverkkoa muistuttava kasvava sykkyräinen huivi ovat äkkipäätä ajatellen ainoat yhtymäkohdat tämän blogin näkyvään aihepiiriin, liikenteeseen. Tutkijan ja lasten ajattelusta rohkaistuneena en pane vielä pistettä kirjoittamiselleni, vaan jatkan kerrontaa otsikon aiheesta.

Koulupojat sivupolulla Merikoskea kuuntelemassa Kuva Mauri Myllylä 2012

Koulupojat sivupolulla Merikoskea kuuntelemassa
Kuva Mauri Myllylä 2012

 

Elvytyksellä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tehdään elottomaksi menneen henkilön elintoimintojen ylläpitämiseksi. Vakavaa tilannetta ihmisen elämässä tarkoittava käsite on lainattu talouselämään, jossa sitä käytetään luovasti itse kunkin tarkoitusperien mukaisesti. Talouselvytyksen pyrkimyksenä on lisätä kansantalouden kysyntää, kulutusta tai investointeja laman kääntämiseksi nousuun. Wickipedia.  Elvytystä tehdään velkarahalla.  Jatkan oman kaulahuivini kutomista kertaamalla aiemmin kirjoittamiani mielipiteitä toimialani sivupoluista:

–          ”Paremmat tiet vievät parempaan elintasoon”, on liian yksinkertainen sanonta ollakseen aina totta.  ”Liikennejärjestelmään kannattaa panostaa lama-aikana, että se olisi valmiina palvelemaan nousukaudella” on samanlainen usein kuultu hokema. Liikenne ja sen kasvu kyllä lisäävät kulutusta jo itsessään mutta eivät tuota talouskasvua. Mihin maailma on menossa. 12.4.2013.

–          Uudenvuoden puheessaan presidentti toi esille huonoina taloudellisina aikoina kuultavan ristiriitaisen puhetavan.  Samalla kun vaaditaan menoleikkauksia, niin toivotaan myös lisäkulutusta tulevan kasvun alustaksi. Pääministeri kehotti kansalaisia yksioikoisesti kuluttamaan enemmän laman torjunnan keinona. 6.1.2013

–          Maanteillä on kuljettu keppihevosellakin. ”Nyt pitää investoida teihin, että ne olisivat kunnossa, kun talouden pyörät alkavat taas pyörimään”, sanottiin vasta eduskunnan pöntöstä. Moottoritie-elvytys hämmentää ja arveluttaa. Fiksut tiemiehet ovat voineet käyttää hyväksi talouden hädänalaista tilaa.  Onko lääke liian yksinkertainen vai onko sitä tarjoava huolissaan vain omasta mukavuudestaan?  Kohti käyvä puhe. 6.1.2013

–          Liikennepoliittinen selonteko on tarkoitettu ohjaamaan myös siltarumpupolitiikkaa. Uudet liikennepoliittiset painotukset ovat niin uutta, että keskustelu kahden politiikan edustajien kesken on vaikeaa. Toinen politiikka haluaa luvata ja toinen tinkiä ja säästää. Uuden ajattelun mukaan ennen uutta investointia on tarkasteltava, voidaanko maankäyttöä ohjaamalla liikennemääriä vähentää, muita liikennemuotoja tarjoamalla, vanhaa hyväksi käyttämällä, pienemmin keinoin ja vaiheittain toteuttamalla välttää suuria investointeja. Niitäkin tarvitaan. Siltarumpupoliittinen selonteko 28.11.2012.

Liikenneasiantuntijain sivupolkujen jälkeen annan puheenvuoron maamme arvostetuimmalle talouden asiantuntijalle Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmannille. Hänen vuonna 2012 ilmestynyt kirjansa Talous ja utopia on omistettu lapsenlapselle, jolle kansantalous ja talouspolitiikka kuuluvat kategoriaan EVVK  (ei voisi vähemmän kiinnostaa). Kirjoittaja toivoo, että kiinnostus maamme kannalta tärkeisiin talousasioihin heräisi sekä nuorten että varttuneiden keskuudessa. Seuraavassa kirjan eräitä kirjan irrallisia ajatuksia talouden elvytyksestä:

–          Kun kaikki leikkaavat ja säästävät, on seurauksena kysynnän supistuminen. Kierteen estämiseksi tulisi rahapolitiikan lisätä kysyntää vaikka menoja kasvattamalla ja lisää velkautumalla. Velkautumisen vähentämisen aika on noususuhdanteessa. s. 90.

–          Elvyttävä rahapolitiikka tarkoittaa julkisten investointien lisäämistä, mikä vaikuttaa suoraan kysyntään ja tuotantoon. Verotuksen keventäminen ei vaikuta kysyntään yhtä suoraan. Elvyttävään rahoituspolitiikkaan voivat ryhtyä vain vahvat julkisen talouden rahoituksen omaavat maat, joihin Suomi tätä nykyä (2012) luetaan. ss. 92-93.

–          Hyvän luottokelpoisuuden omaavassa maassa kysynnän kasvattamiseen tähtäävä rahoituspolitiikka ei lisää pysyvästi julkisen sektorin velkaa. Peruskorjauksia liikenneväyliin sekä kouluihin ja sairaaloihin on ajoittain tehtävä. Monet liikenneväylät ja rakennukset ovat päässeet rapautumaan ja niiden korjauskustannukset jäävät pienemmiksi, mitä pikimmin työhön ryhdytään. Taantuman aikana ja oikein ajoitettuna ne vähentävät perusrakenteen ylläpitokustannuksia ja voivat jopa parantaa julkisen talouden kestävyyttä. s.93.

Sivupolut voivat siis olla syrjähyppyjä tai tarpeellisia elvytyskohteita. Korkman investoisi perusrakenteiden korjaamiseen. Suomen moottoritiet ovat vielä nuoria, tuskin ne ovat hänellä ykkössijalla velkarahalla elvytettäessä. Viisikymmentä vuotta sitten rakennetun kotikatumme Hyttystien uudistuminen on mielestäni edennyt Aalto-yliopiston professorin oppien mukaisesti.  Valtion elvytysteihin sisältyy valtatien 22 kehittäminen Kainuun hyväksi. Kainuuntien ”parannus” alkaa Oulun päästä muutaman kilometrin matkalta ja tulee sujuvoittamaan ja elvyttämään hyväkuntoisen tien liikennettä ja sen nopeutta kotimme ja lähisukulaisperheen välillä. Mutta Suomussalmi ei siitä kostu eikä elvy.

Alussa todettiin, että kasvatustieteen valossa lapsen kerronta voi olla aikuisen näkökulmasta täynnä sivupolkuja ja vailla logiikkaa.  Tarvitsemme henkistä elvytystä, lapsen henkistä vireyttä ja luovaa ajattelua, jota Sixten Korkman toivoo  lapsenlapseltaankin

Oulussa 27.11.2013

Mauri Myllylä

 

Kategoria(t): Kulttuuri, Liikennepolitiikka Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Tarvitaanko moottoritie-elvytystä?

  1. Paluuviite: Oululaisilla on moottoritieongelma, ratkaisu vaatii älyä: Kaupunkimoottoritien liikenteenvälityskyky ei nouse nopeutta nostamalla, 80 km / h on tarpeeksi | Aluekehitys. Tulevaisuuden ennakointi. Strategiaprosessit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.