Keskustelin aamuisella pyörälenkilläni alueemme pääkadun nopeusrajoituksen (40 km/h) noudattamista valvovan nuoren kohteliaan poliisin kanssa. Miten on aamu alkanut, kysyin. Hän oli tyytyväinen valvontasäähän. Yksi oli ylittänyt nopeusrajoituksen kaksinkertaisesti. Yritin löytää keskusteluun positiivisen näkökulman kehumalla alueemme autoilijoita, jotka antavat ainakin pyöräilevien vanhusten ylittää katu ennen matkansa jatkamista. Itse olen saanut pyöräilijöiltä myös ratin taakse kadun ylityspaikkaan pysähtyneenä iloisia käden heilautuksia. Poliisi kertoi alueemme olevan valvojien keskuudessa kohteliaan kaupunginosan maineessa. Alue on poikkeus Oulussa ja on poliisin näkökulmasta ongelma-alue. Se tuudittaa väärään turvallisuuden tunteeseen siirryttäessä liikennelainsäännöksistä kiinni pitävään ”epäkohteliaaseen” ympäristöön.
Kohtelias kuorma-autoilija
Kuva Mauri Myllylä 2013
Pienessä yhteisössä tunnemme toisemme ja osaamme ottaa huomioon liikkujat jopa henkilökohtaisesti tuntien. Muistui mieleen metsäkoulussa kuulemani kertomus vanhuksesta, jonka kaikki tunsivat ja jolla perusteella hänelle jatkettiin ajokortin voimassaoloaikaa. Kaikki tiesivät olla pois tieltä kun hän oli määräaikana menossa kirkolle asioilleen. Poliisi todisti, ettei tästä ollut tällä alueella kysymys.
Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä.
Edelleen ajoneuvon kuljettajan on kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan, polkupyöräilijän tai mopoilijan annettava tälle turvallinen tila tiellä. Kuljettajan on erityisesti varottava mm lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muita, joilla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä. Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei muista säädöksistä muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä.
Kun autoilijat vapaaehtoisesti väistävät ja antavat tilaa katua ylittäville pyöräilijöille syntyy poliisin tarkoittama ongelma ja ongelmallinen asuinalue. Vastaavaan ajattelutapaan törmää puhuttaessa pyöräliikenteen lisäämisestä tai edistämisestä, jota saatetaan pitää turvallisuusriskinä. Tätä sanaa kuulee harvemmin autoliikenteen kasvun tai edistämisen yhteydessä vaan autoilu on itsestään selvyys.
Äkkipäätä tuntuu nurinkuriselta, että hyvä käyttäytymistapa on ongelma. Haastatellun poliisin näkökulmasta vapaaehtoinen omasta oikeudesta luopuminen ei ole toivottavaa vaan paheksuttavaa. ”Meidän alueella on oltava ”kohtelias” pyöräilijöille, koska he ovat arvaamattomia eikä voi tietää, tuntevatko he oman vastuunsa väistämisessä”, totesi eräs haastattelemani äiti. Ymmärrän tämän perustelun loogisuuden.
Kohteliaisuutta voi myös teeskennellä, jota ei ole syytä arvostaa. Kuulin kertomuksen ryhmämatkalaisia kuljettavasta bussin kuljettajasta ajalta ennen ABC -palveluita. Hän pysäytti auton erämaataipaleella ja komensi linja-autosta miehet oikealle puolelle ja naiset vasemmalle puolelle ja siirsi sen jälkeen autoa pari mittaa eteenpäin.
Yhteiskunnassamme tulee toistuvasti vastaan ilmiöitä, joissa lainsäädännöstä poikkeavaa käyttäytymistä pidetään oikeutettuna sanomalla, että se on maan tapa. Eikö järjestyksen valvojan paheksumaa lain vastaista kohteliaisuuttakin saa kehittää maan tavaksi. Laillisuuden rajaa kokeillaan sen ylärajalla, voiko alarajaakin hakea?
Huonot tavat liikenteessä eivät johdu kohteliaista kanssakulkijoista vaan omasta itsekkäästä luonnosta. Huono esimerkki opettaa enemmän pahuuteen kuin hyvä esimerkki. Nurmikolla pysäköidään, ylinopeutta ajetaan ja jalkakäytävällä pyöräillään, kun muutkin niin tekevät. On vaikea uskoa, että yhden alueen hyvä malli johtaa kuvitelmiin sen yleisyydestä muualla.. Hyvän mallin yleistyminen on sinällään positiivista mutta tuskan takana.
Tässä tulee mieleen paljon käytetty sana -asenne, jonka muuttamisen varaan parannus yleensä jätetään. Avoin asia nyt on, onko asennekasvatus omista oikeuksista kiinnipitämisen oppimista vai kanssakulkijan huomioon ottamista. Vanhat totuudet ovat edelleen voimassa: ”Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan.” ”Minkä toivotte ihmisten teille tekevän, tehkää se heille. ”
Hyvää pyöräilyviikkoa 14.- 20.6.2013 kaikille Oulussa liikkuville!
Oulussa 10.6.2013
Mauri Myllylä
Liikennementori 