Mihin maailma on menossa?


Yhteisöt ja yritykset pyrkivät tieteellisin menetelmin ja nähtävillä olevien muutostrendien avulla selvittämään heitä koskevien ilmiöiden ja organisaatioiden tulevaisuutta. Mitä on tapahtumassa politiikan, talouden, sosiaalisen toiminnan, tekniikan ja ekologian rintamilla? Yhteiskunta tukee tutkimusta osatakseen suunnata resurssinsa kehittävällä ja uutta yritystoimintaa synnyttävällä tavalla. Sain luettavakseni Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston laatiman työraportin arktisen alueen kannalta tärkeistä muutostrendeistä. Minulta kysyttiin, mitkä raportissa esitetyistä 24 suuren luokan trendistä ovat tärkeitä toimialallani logistiikan, liikenteen ja elinympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa arktisella alueella ja etenkin Pohjois-Suomen kannalta 30 vuoden tähtäimellä.

Ikkuna tulevaisuuteen Kuva Yrjö Myllylä 2013

Ikkuna tulevaisuuteen
Kuva Yrjö Myllylä 2013

Yhdeltä panelistilta ei odoteta tyhjentävää vastausta mihinkään kysymykseen. Niiden pohdinta tarjoaa kyllä mielekästä vaihtelua sanaristikoiden täyttämiselle. Osoitettavissa olevat muutostrendit ovat osaksi toisistaan riippuvaisia tai niiden vaikutus voi olla välillinen. Sellaisina määritteinä ne siitä huolimatta jäsentävät monitahoisen asiakokonaisuuden ajattelua.

Liikenne ja logistiikka kuvataan usein seurausilmiöinä erilaisista toiminnoista tai systeemeinä, jotka ovat välttämättömiä lähtökohtia, että pyörät pyörisivät. Slogan, ”paremmat tiet vievät parempaan elintasoon”, on liian yksinkertainen ollakseen aina totta.  ”Liikennejärjestelmään kannattaa panostaa lama-aikana, että se olisi valmiina palvelemaan nousukaudella” on samanlainen usein kuultu hokema.. Liikenne ja sen kasvu kyllä lisäävät kulutusta jo itsessään mutta eivät tuota talouskasvua. Vähän on tutkittu liikennejärjestelmää yhteiskunnan tai yritysten varsinaisen toiminnan menestystekijänä. Teiden itsetarkoituksesta tai niiden rakentamisesta itsestään selvyytenä tulisi päästä laaja-alaisempaan vuorovaikutus –ajatteluun.

Liikennettä ja logistiikkaa voidaan tarkastella esimerkiksi niiden tarpeen, hallinnoinnin, kuljetusvälineen, yhteyden, käyttövoiman ja ympäristön kannalta. Olen valinnut pohjaraportista kuusi arktisen alueen muutostrendiä, joita on pidettävä tärkeimpinä näiden osa-alueiden kannalta. Valotan ja perustelen niitä joillakin esimerkeillä käytännön toiminnasta:

Pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden merkitys eurooppalaiselle ja kansainväliselle kehitykselle kasvavat PT2

Tämä on luonteeltaan megatrendi ja se tulee tiedostaa kaikilla aloilla. Sen taustalla ovat pohjoisen energia- ja raaka-ainerikkaudet, jotka täältä lähtevät eri tavoin ja eri muodoissa maailmalle. Logistiikka ja liikenneyhteydet ovat avainasemassa. Arktisen alueen liikennejärjestelmä on osaksi kirjoittamaton lehti liikennesuunnittelun historiassa. Se poikkeaa vaikkapa eteläisen alueemme tilanteessa, jota on kehitetty systeeminä jo pitempään ja nyt viedään hankkeina eteenpäin.

Globaalin hallinnan instituutiot kehittyvät ja niiden merkitys kasvaa PT4

Trendin kuvauksessa on otettu globaalin hallinnan instituutiosta esimerkeiksi Arktinen neuvosto, Euroopan unioni, Maailmanpankki, IMF ja YK erityisjärjestöineen. Lisäksi on nostettu esille ilmiöitä, joiden hoitamiseen tarvitaan globaalia hallintoa. Liikennettä ei ole listattu tähän hallinnon  kategoriaan.

Arktisen alueen liikennejärjestelmä liittyy kuitenkin konkreettisesti rajat ylittäviin ja maailman laajuisiin liikenne- ja kuljetuskysymyksiin. Ne tulisi saada globaalien instituutioiden esityslistoille jatkuvalla tavalla. Tämä puolestaan edellyttää että on olemassa sinne valmistelevat ja asioista vastaavat alemmat organisaatiot.  Tämä porras tarvitaan ja sitäkin on kehitettävä. Kaikkien liikennemuotojen hallinnot on hoidettava kuntoon. Erikoista on, että vanha kulkumuoto linja-autoliikenne saa lakisääteisen isäntänsä vuonna 2014 Suomen työssäkäyntialueilla!

Raaka-aineiden hinnat nousevat TT2

Öljy on toistaiseksi liikenteelle tähdellisin raaka-aine. Raakaöljyn rajallisuuden vuoksi sen tuntuvaan hinnan nousuun on varauduttava tarkasteluvuoteen 2030 mennessä.

Polttoaineen saannin turvaaminen ja uusien energialähteiden kehittäminen ovat kaikkien suurten toimijoiden tähtäimessä arktisilla alueillakin. Niiden öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen on osa laajempaa toimintaa. Liikenteen järjestäjien tasolla toimijoiden ensisijainen huoli pitäisi olla liikennekustannusten kurissa pitämisessä ja energian säästämisessä. Se on mitalin toinen puoli ja kuluttajan kannalta taloudellisesti tuloksekkaampi puoli. Säästöt siirtyvät muuhun yritystoimintaan.

Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen tarve kasvaa TeT2

Liikenteen ja logistiikan alueella uuden teknologian tarve koskee kaikkia liikennevälineitä ja myös kulkuyhteyksiä. Trendikuvauksessa on ehkä kuriositeettina mutta varsin konkreettisena esimerkkinä tuotu esille Oulun talvipyöräilymalli, jossa vanhoja ja uusia teknologisia ratkaisuja sovelletaan taloudellisesti ja ekologisesti edullisimpaan liikennemuotoon. Kuljetusvälineiden hankinnoissa nähdyt epäonnistumiset ovat osoittaneet, että paras asiantuntemus saattaa olla löydettävissä arktiselta alueelta. Sama oppi kantapään kautta on saatu myös liikenneinfran koulutus- ja tutkimustoiminnassa, jota ollaan uudelleen käynnistämässä Oulun yliopistossa. Pohjoisen alueen etu tulee parhaiten huomioon otetuksi kun kaiken kehittämisen etuliitteeksi otetaan sana –talvi.

Palveluyhteiskunnan ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvavat ST3

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Yritystoiminta osaa ottaa sen toiminnassaan ja taloudessaan huomioon ja vaatii sitä muiltakin osapuolilta kuten liikenneolosuhteista vastaavalta julkiselta vallalta. Teollinen Suomi on muuttumassa palveluyhteiskunnaksi. Palvelun työpaikat lisääntyvät ja niiden synnyttämä ja tarvitsema liikenne kasvaa. Palvelut keskittyvät ja lisäävät liikkumisen tarvetta edelleen. Pitkien etäisyyksien problematiikka on esillä myös pienemmässä mittakaavassa. Palvelujen tarjonnassa liikkumisen tulisi olla aina mukana ja muuttujana. Esimerkkejä tästä jo löytyy. Olin potilaana kotiini tuodussa tilapäisessä sairaalassa, joka sijaitsee nopeusrajoitusalueella 40 km/h. Autolla liikkuva kiireinen hoitaja sai sakot nopeusrajoituksen rikkomisesta. Kuka korvaa?

Ympäristötietoisuus kasvaa kaikkialla YT3

Muutostrendi sisältää viestin, että ympäristötietoisuus kasvaa myös liikkumisessa ja kuljetuksissa. Ympäristön laatu koetaan enemmän liikkeessä kuin paikallaan ollen. Alueen ympäristön imagolla on suuri taloudellinen vaikutus, se on asukkaiden ja yritysten suuri  vetovoimatekijä. Vasta tapasin korkean eettisen arvopohjan merkityksen sisäistäneitä henkilöitä, jotka yllättäen ilmaisivat kokevansa suuren tyydytyksen moottoritieympäristössä näiden teiden mukavuuteen ja näyttävyyteen tehtyjen suurten panostusten vuoksi..

Oulu 12.4.2013

Mauri Myllylä

Kategoria(t): Liikennejärjetelmä, Liikennepolitiikka, Muut, Suomi, Vuorovaikutus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Mihin maailma on menossa?

  1. Paluuviite: Kirjoittajavieraan artikkeliesittely: “Logistisitilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä” | Liikennementori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.