Te vaan olette jämähtäneet sinne Ouluun? Siellä Puolivälinkankaallako te vielä asutte? Tuttuja toteamuksia tuttaviltamme. Monet ikäisemme ovat muuttaneet lumitöitä pakoon keskustan kerrostaloon tai lasten perässä Espooseen. Taloustutkimuksen kysely syksyllä 2012 halusi tietää motiiveistamme tarkemmin ja kysyi: Voitko suositella asuinpaikkaasi muille, millä arvosanalla 1-10 ja millä perusteilla? Mitkä asiat alentavat arvosanaa? Yleensä jokainen perustelee oman kotipaikan valintansa oikeaksi ja myös sen vaihtamisen yhtä perustelluksi. Vapaa-ajan asuntojen ympärillä tuulee enemmän kuin pysyvillä asumissijoilla. Siellä on sopeutuminen aloitettava joka kesä alusta. Kokemukseni mukaan vapaa-ajan asuminen on vaativampi asumisen laji. Persoonattomammalle kaupungille on helppo antaa kymppi, jonka saa omia kuka vaan isompi tai pienempi viskaali.
Nuoret ja vanhat yhdessä. Jos haluaa pitää koko Suomen asuttuna, on parempi olla tulematta Ouluun. Oulun silmää tekevät kiittävät alueen kilpailukykyä sen terveen väestörakenteen ansiosta. Tämän sanottuaan ja ajattelematta asiaa sen enempää Linnanmaan kuolevaisuusseminaarissa marraskuussa 2012 Oulun kaupungin edustaja piti neuvolapalvelujen järjestämistä Oulussa ongelmallisena pohjoisen monilapsisten perheiden vuoksi! Erään toisen pohjoisen kunnan elinkeinoasiamies oli puolestaan huolissaan ammattinsa harjoittamisen puolesta, kun hän huomasi, että kotikunnan syntyvyys oli miltei kokonaan oman perheen varassa. Oulussa on nuoria ja vanhoja, nuoria nähdessään tuntee itsekin nuortuvansa.
Kaikki tarpeelliset palvelut saatavissa. Olen nauttinut Oulun sotepalveluista syntymästäni asti. Tuiran terveyskeskus on paikka, jossa voi vielä tavata ikätovereita. Terveyspalveluun pääsyä toivotaan ja odotetaan. Jonottaminen siellä on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Omapalvelujärjestelmään menemällä jää henkilökohtaiset kohtaamiset vähemmälle tai pois kokonaan. Kukaan ei pidä enää kädestä kiinni. On selvää, että Itse kunkin on huolehdittava omasta terveydestään. On hyvä, kun kaupunki vastaa siitä eteenpäin.
Kauppapalatsit, polikset ja uudet asunnot ovat tulleet käsityöpajojen paikoille. Markettien piha-alueita halutaan ja osataan kehittää. Asfalttikin voidaan saada elämään. Luotaan työntäviä paikkoja on entistä vähemmän. Maitopurkin ostajalle suuret kauppahallit ovat eksyttäviä ja turhia. Esimerkkeinä edellä sanottuun olivat mielessä Linnanmaan kauppakeskus ja Kasarmin pesulan marketti Värtössä.
Joulun aikana hämmästyy kaupungin rikasta ”kulttuuritarjontaa”. Kaikkiin ei ole edes muuta pääsymaksua kuin ohjelmamonisteen hinta. Itse ohjelma on ilmaista. Menimme kuuntelemaan Bachin jouluoratoriota sillä mielellä, että siellä on vain turkkeihin pukeutuneita rouvia. Niiden sijaan kirkko oli täynnä pipopäisiä nuoria yli satapäisen kuoron ja orkesterin lisäksi.
Lapsiystävällinen kaupunki kantaa vastuuta myös koirien hyvinvoinnista. Ennen oli vain koirien hautausmaa Hiirosessa, nyt pääpaino on elävien koirien palveluista huolehtimisessa. Keittiön ikkunamme näky uudistetulle koirien leikkikentälle ja heidän iloisten läheistensä tapaamispaikalle levittää hyvän olon tunnetta 200 metrin päähän vaikkei samaan vertaisryhmään kuulutakaan.
Viihtyisyyteen panostetaan. Ympäristömme on sellainen tai muuttuu sellaiseksi kuin me itse olemme. Oulussa oloni aikana on tullut selväksi, että parempaan suuntaan mennään, vaikka joku paikka saattaa välillä repsahtaakin. Uudet kaupunginosat tehdään kerralla valmiiksi ja niille muuttavat asukkaat alkavat kilpailla pihojensa paremmuudesta. Hyvä laatu monistuu jos joskus huonokin. Oulussa on pantu hyviä malleja alulle esimerkkeinä vaikuttamaan. Kaupungin reuna-alueella asuva keskustelukumppani Tervaporvarin puistossa kertoi tekevänsä viikoittaisen ulkomaanmatkansa Oulujoen suistoalueelle.
Yhteydet toimivat. Moni Oulussa ennen asunut, opiskellut tai vieraillutkin muistaa hyvällä kaupungin pyöräteitä. Kuvaavaa on, että Oulun yliopisto menestyi yliopistojen välisessä kilpailussa kaupungin kevyen liikenteen järjestelmän ansiosta. Esittelin kerran pyöräilykaupunki -Kööpenhaminassa tapaamalleni vieraalle itseni ja rupesin puhumaan Oulusta, jolloin hän otti minulta puheenvuoron kertoakseen kaupungin kevyen liikenteen järjestelmästä. Kyllä oululaiset itsekin ovat tilanteeseen tyytyväisiä.
Olen tänä vuonna autolla ajaessani eksynyt Oulunsalon lentoaseman edustan uusissa liikennejärjestelyissä, Viitasaaren ABC:n liittymäkarusellissa ja Tampereen valtatien, Viinikankadun, Iidesrannan, Nekalantien ja Lempääläntien eli kuuden pääkadun solmussa. Oulussa selviää autolla eteenpäin vähemmällä osaamisella. Arvostan Oulua maan parhaiden ja silti arvosteltujen autoliikennejärjestelyjen vuoksi. Hyvälle tottunut ihminen ei välttämättä ole tyytyväisin.
Yliarvostus ja alemmuus lähekkäin. Meidän perhettä on Oulussa palkittu hyvillä ja uskollisilla naapureilla, ainakin naapurit itse asian näin ilmaisevat. Yliarvostus ja alemmuuden tunne ovat asian kääntöpuolet. Lehtien sivuja selatessa huomaa, ettei täällä tapahdu mitään merkittävää, uutisista voi olla jopa pula. Huvipuistoakin vain suunnitellaan vuodesta toiseen. Kuluneen vuoden päätapahtumat olivat kunnallisvaalit, Toppilan siilojen kaataminen ja uuden vuoden ilotulitus. Poikasena ne olivat vappumarssi, ympärijuoksu ja palonäytös.
Vasta olimme huippuosaajia ja Oulu-ihmeen tekijöitä. Henkselien paukuttelu on hiljentynyt. Tarvitsemme uutta motivaatiota. Kirkon edustajan mielestä Kärppien menestys olisi monen alatien kulkijan pelastus jopa hengissä pysymiselle.
Terve arvostelukyky ja itsetunto on hyvän kaupungin tuntomerkkejä. Kun vaatimattomuus eli itsensä alentaminen ja itsetietoisuus kohtaavat toisensa samassa ihmisessä syntyy skisma eli sisäinen ristiriita kumpi on oikeassa. Oululaisuus etsii vielä itseään. Kova tahto vie läpi vaikka harmaan kiven männiköistä puhumattakaan.
Oulu kasvaa, onko yhdyskuntarakenne hallinnassa? Rakentamisen näkeminen vaikuttaa ihmiseen positiivisesti. Ikkunasta nähtävien nostokurkien lukumäärä oli ennen edistyksen mittari. Katurakennustöillä on kahdenmielinen imago. Oulua on rakennettu tähän saakka osaavasti ja suunnitelmallisesti. Suuri kuntaliitos vuoden vaihteessa tuo uuden tilanteen ja uudet vaatimukset.Yhdyskuntarakenteen ja kuntapalvelujen suunnittelu ei yksistään helpotu.
Paras-hanketta arvioinut tutkimusohjelma on selvittänyt, että maankäyttöpoliittisten kulttuurien yhtenäistäminen kaupunkiseudun kuntien välillä asettaa koko seudun poliittiset perinteet koetukselle. Laajentunut keskuskaupunki sulkee sisäänsä aiempaa laajemman valikoiman maankäyttöpoliittisia tarpeita ja perinteitä, jotka on sovitettava yhteen.
Erilaiset toimintakulttuurit eivät myöskään automaattisesti sovitu yhteen kuntien väliset rajat poistamalla. Haukiputaan haja-asutus pysyy ja jatkaa elämäänsä. Polkupyörä yhteys Ouluun ei lyhene. Rajojen poisto luo edellytyksiä selkeän ja seudun asukkaita yhdenvertaisesti kohtelevan maankäyttöpolitiikan rakentamiselle. Huonotkin periaatteet voivat yleistyä.
Maaseutu ei häviä, vaikka kuntarajat häviäisivät: maaseutumaisten alueiden palveluiden ja lähidemokratian erityiskysymyksistä on keskusteltava ja päätettävä, olivat kuntarajat millaiset hyvänsä, Maankäyttöä tulisi ohjata paikallisten olosuhteiden mukaisesti sen mukaan, ollaanko ”maalla vai kaupungissa”.
Oulu- ja oululaisuus-käsite muuttuvat vuoden vaihteessa. Niihin on itsellä kuulunut paljon positiivisia attribuutteja, jotka on arvioitava uudelleen. Entisen työpaikan joulukahvilla tunnustin, että uudelleen arviointi tuottaa itselleni vaikeuksia. Esittelijöille ja kumppaneilleni asia oli selvempi. Käsitettä -uusi Oulu ei saa käyttää.
He tiesivät, miten kartoitus ja mittaustoiminta muuttuvat. korkeusjärjestelmä, yhtenäistetään ja putkistot koplataan yhteen. Asiat voidaan nähdä tarkasti ja lukuinakin. Minua neuvottiin ajattelemaan muutosta numeroina.
Liikennesuunnittelijaurani alussa vuonna 1961 Oulussa oli 50 000 neuvonantajaa, vuoden alusta näistä töistä vastaavalla niitä on 190 000. Nykyiselle Oululle annoin Taloustutkimuksen gallupissa arvosanaksi lähes 10. Luku nousee ylöspäin jos työttömätkin saadaan Oulua kehittämään.
Oulu 23. 12 2012
Mauri Myllylä