Näkemys ja visio kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä


Minulta on kysytty, mitkä seikat vaikuttivat aikanaan Oulun kevyen liikenteen vision eli näkemyksen syntymiseen ja mitkä olivat sen syntymisen esteitä? Jokaisella menestymisestään huolehtivalla yrityksellä ja yhteisöllä on nykyisin kehittämispäivien ryhmätyönä tai johtajan sanelemana kirjoitettu visio. Visiota on joku verrannut viikkolehtien mainonnassa tuttuun unelma–sanaan. Visiolla annetaan kuva tulevaisuudesta, joka halutaan yhdessä saavuttaa. Yksilön oman elämän kuvailussa harvempi rohkenee puhua visiosta. Sana on alun perin tarkoittanut henkistä tai hengellistä harhanäkyä. Johtamisen hienoja käsitteitä syntyy, mutta niiden toteuttaminen jää usein tekstin tekemiseen. Parhaimmillaan ne jäävät hokemiksi, joihin ei sisälly konkretiaa. Kuitenkin visiokäsite on tärkeä osa strategiaprosessia, joka tulee saada kokonaisuutena toimimaan. Oulun kaupungin ensimmäisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 1969 ei tunnettu eikä käytetty visiosanaa. Siinä vain tavoiteltiin liikennejärjestelmää, joka voi ”palvella liikenteen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen”.

Näkemys Tervaporvarien silloista syntyi muutama vuosi ennen rakentamista.
Kuva Mauri Myllylä

Oman näkemyksen syntyminen

Näkemys, sisäistynyt mielikuva on kestävämpää perua kuin visio ja sanana sanovampi. Näkemys voi lähestyä ideologista ja jopa uskonnollista ajattelua. Näkemys on henkilökohtaisempi ja syvällisempi sana ja sopii tässä artikkelissa käytettäväksi. Näkemys on vahva ydinvoima eikä sitä voi sysätä noin vain syrjään.

Kävely ja pyöräily ovat viisaita ja kestävän kehityksen mukaisia liikkumisen muotoja. Tällaiseen näkemykseen voi päätyä ajattelemalla itse ilman ennakkoasennetta. Niiden edistäminen ei ole keneltäkään pois eikä ketään vastaan. Ne edistävät myös muita liikkumismahdollisuuksia ja antavat lisätilaa vaikka autoliikenteelle, halusi sitä tai ei.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä oli 50 vuotta sitten turvauduttava näkemykseen. Liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke Jaloin toimi vuosina 2001-2005. Hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin ei hyväksynyt enää näkemykseen perustuvaa toimintaa sanoessaan hankkeen koordinaattorille: ”Ministeriö ei voi tukea kevyen liikenteen kehittämistä, ellet voi todistaa sen hyötyjä yhtä tarkalla tavalla kuin autoliikenteen hankkeen hyöty-kustannus lasketaan.”

Tänä päivänä kevyen liikenteen hyödyistä on jo parempaa tietoa. Ehkä tästä seurauksena Lvm:n vuonna 2011 laatimassa valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn strategiassa on otettu tavoitteeksi lisätä kävelyn ja pyörämatkojen määrää 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tämän näkemyksen edistämiseksi ei riitä keskustelu. Monien osapuolien vastuita ja hyvin erilaisia toimenpiteitä edellyttävä toiminta vaatii parhaat metodit ja osaajat tekemään työtä vaativan tavoitteen toteuttamiseksi.

Kävely ja pyöräily ovat hyvän ympäristön tuntomerkkejä ja sen tekemisen välineitä. Ruotsissa ja myös kotimaassa toteutetut hyvät ympäristöt ovat olleet omaan näkemykseeni vaikuttavia ja vastaan sanomattomia puolestapuhujia. Hyvä ympäristö on näkymä, mutta se voi olla myös näkemys. Kaavoittajat on asetettu tehtävässään hyvän ympäristön edunvalvojiksi. Nuorta liikennesuunnittelijaa he vaativat tai ehkä painostivatkin samaan ruotuun. Kaavoitusprosessissa yhteinen näkemys muuttui viralliseksi vahvaksi asiakirjaksi. Työurani alkuaikoina ylimmällä kaavoitusviranomaisella, ympäristöministeriöllä oli aktiivinen ote liikennekysymyksiin alueiden käytön suunnittelussa. Liikennesaneerauskokeilut olivat yksi ministeriön lanseeraus. Muistissani on ympäristöministeriön tarjoama matka Pariisiin OECD:n liikenneseminaariin. Lentomatkani paikkalippu oli myyty kansanedustaja Tarja Halosen viereen hänen ensimmäisellä Pariisin matkallaan. Matka ja matkaseura kohottivat itsetuntoa ja syvensivät näkemystä.

Liikennesuunnittelu oli noihin aikoihin tärkeämmässä asemassa kuin nykyisin. Oli suuria ratkaisemattomia kysymyksiä avoinna. Niihin tuli ottaa kantaa. Tarvittiin näkemystä. Liikennesuunnittelu oli itsenäisempi toimija kuin tänään, jolloin se on kytketty isompiin organisaatioihin ja alistetumpaan asemaan. Ei vaadittu vielä asiakaslähtöisyyttä vaan vastuuhenkilöiltä odotettiin itsenäistä ajattelua ja omaa näkemystä. Liikennesuunnittelijain postilla Colin Buchananin raportti -Traffic in Towns ilmestyi vuonna 1963 ikään kuin tilauksesta auttamaan omien arvovalintojeni tekemisessä.

Nykyinen itsestäänselvyys oli ennen uutta. Entinen näkemys on nyt todellisuutta. Näkemyksellisyys muuttuu asioiden ja ajan mukana. Näköala laajenee ja nyt tarvitaan näkemystä uusiin asioihin.

Näkemyksen synnyttäminen toisiin

Kävelyä ja pyöräilyä ei pidetty aiemmin kulkumuotoina. Verotuksessa matkakulut sai vähentää halvimman kulkumuodon mukaisesti. Linja-autokyyti oli verottajan mielestä useimmille halvin tapa mennä töihin. Kun linja-automatkakuluja ei itsellä syntynyt eikä nykyistä omavastuuosuutta vielä ollut, vähensin kävelykengät matkakuluina. Verotusohjeissa oli porsaanreikä ja läpi meni. Yksityinen toimija ei voi noin vain muuttaa suuren toimijan ajattelua, mutta voi joka käänteessä käyttää puheenvuoron tärkeänä pitämänsä asian puolesta.

Jäljestäpäin ajatellen myönteisen näkemyksen syntyminen kevyen liikenteen edistämiselle ei ole ollut itsestään selvä asia ja on vaatinut aikaa prosessiin usein kuuluvan vastustusvaiheen vuoksi. Eteenpäin pääsee asteittain ja käytännössä tekemisen kautta. Vaikuttamisen työmenetelmät olivat ennen alkeelliset, kehittyneitä metodeja ei tunnettu eikä osattu käyttää. Tyvestä puuhun mentiin.

Alempiasteisesta työtehtävästä käsin päättäjien, avainhenkilöiden ja asukkaiden näkemykseen vaikuttaminen on epäkiitollinen tehtävä, mutta asetelma suosii vapaata mielipiteiden ilmaisua. Kun vahvemmat hartiat puuttuvat, ei kenenkään arvovaltaa tällöin loukata. Vastuuhenkilö toimii syntipukkina. Malli toimi aika täydellisenä kävelykatuprojektissa. Seutukaavaliiton suunnittelupäällikkö Martti Hannula tunnusti kuitenkin äsken, että liikenneinsinöörin luotettavuus ja vahva käsitys kävelykadun puolesta riitti epäileväiselle ja epätietoiselle tulemaan asian puolelle.

Kun yleinen trendi syntyy, se työntää ajatusta eteenpäin näkemykseksi asti. Aloitteiden säännönmukainen toistaminen lisää julkisuuta ja uskottavuutta. Se on väsyttämällä aivopesua mutta ei faktojen muuttamista.

Näkemyksen syntymisen ja säilyttämisen esteitä

Kaupungin kävely- ja pyörätieverkon ensietapit 1970-luvulla tehtiin samalla kun voimakas uusien kaupunginosien rakentaminen käynnistyi. Usko asukkaiden yhteyksien runsaaseen käyttöön johti Paulaharjuntien jalkakäytävä-pyörätien ylimitoitukseen ja esimiehen moitteisiin. Näkemystä piti tarkentaa ja leveyttä jatkossa kaventaa. Määrärahat olisi tarvittu perusväylien ajoratojen tekemiseen, jalkakäytävät olivat karsinnan kohde. ”Alikulkukäytäviä jäniksille” totesi kollega pääteiden alikulkukäytävistä. Kapeita ne kyllä olivatkin, mutta ihmisten käyttöön tarkoitettuja ja heitä vielä palvelevia. Sota-ajan lapsi muistaa alikulkukäytävät pommisuojina ja perusteli niitä ja kevyen liikenteen väyliä varajärjestelmänä kriisitilanteissa, jos bensahanat äkkiä sulkeutuisivat.

Kvartaalitaloutta leimaa kaikki nopeasti –ajattelu. Tavoiteltavia asioita ei nähdä kaukana vaan tässä ja nyt. Ministeri Henna Virkkusen kuntauudistus tähtää vuosiin 2020 ja 2030. Mutta miten meidän käy nyt ja huomenna, kysytään kylillä. Välivuodetkin on elettävä. Lähtökohtana on oman edun ensisijaisuus ja arvojen pirstaloituneisuus. Inhimillinen tekijä on mukana sekä hyvän että huonon puolustamisessa. Hyvän rinnalla, olkoon kysymys vaikka kävelystä ja pyöräilystä, tuntee oman vajavaisuutensa, jota samalla joutuu puolustamaan.

Oman näkemyksen riittämättömyys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää on samalla näkemyksen omaksumisen suurin este. Kun tietää, etteivät yhteiskunnan rattaat voi toimia yhden näkemyksen mukaisesti, syntyy henkinen ristiriita. Millä perusteella voin tinkiä omasta näkemyksestäni tai perustella toimintaani, kun on tyydyttävä kompromisseihin omassa elämässä ja yhteiskunnan palvelijana.” Miten kevyen liikenteen puolesta puhuva voi antaa myönteisen lausunnon moottoritiesuunnitelmasta?” ”Älkää toimiko niin kuin minä, vaan niin kuin minä saarnaan.”

Inhimillisesti katsoen tuntuu järjettömältä verrata kävelyä ja pyöräilyä korkeaan teknologiaan perustuvaan huippumukavaan autolla liikkumiseen. Siihen tarvitaan näkemys.

Oulussa 1.8.2012

Mauri Myllylä

 

Kategoria(t): Kevyt liikenne, Liikennepolitiikka Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Näkemys ja visio kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä

  1. Paluuviite: Tulevaisuustieto | RD Aluekehitys Oy – Elää aikaansa edellä

  2. Paluuviite: Hyvän ja huonon päätöksen kriteerit | Aluekehitys. Tulevaisuuden ennakointi. Strategiaprosessit.

    • Oma päätöksenteon kokemusmaailmani rajoittuu julkisen hallinnon, kunnan ja valtion toimintaan. Niissä päätöksentekoa edeltää asian vireillepano ja valmistelu. Päätöksentekoa seuraa toimeenpano. Joku johtaa koko prosessia. Hyvien päätösten edellytys on, että käsiteltävä asia on osattu rajata oikein ja oikeaan aikaan ja että sen käsittelyä johdetaan jostakin. Ns päättäjä itse ei ole yksin vaikuttamassa. Kunnan hallinnossa päätöksenteko on maanläheisempää ja selvempää kuin valtiolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaivataan johtajuutta ja päätöksiin pyrkimistä. Niistä on suurempi puute kuin päätettävistä asioista ja niiden valmistelusta. Tuoreen uutisen mukaan eduskunnan päätöksenteon volyymi on parina viime vuonna hiipunut ja syitä tähän etsitään.
      Kommentoijan esittämät hyvän päätöksen kriteerit ovat relevantteja edellä esitetty huomioon ottaen. Erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen on ymmärretty ainakin ulkonaisesti. Itseäni on kiusannut, että se sisällytetään hankkeeseen esimerkiksi ”vuoropuhelun” nimisenä ja jo sanan valinnalla annetaan ymmärtää, että puhelu on tärkeämpää kuin vaikuttaminen.
      Päätöksentekijän itsenäistä ajattelua rajoittaa asioiden kollegiaalinen käsittely ja ryhmäsidonnaisuus. Kokemukseni mukaan henkilökohtainen vaikuttaminen ei ole missään työvaiheessa hyödytöntä, jos se on asian edun mukaista. Vaikutukset voivat tulla viiveellä vaikkapa seuraavan asian yhteydessä.
      On selvästi nähty että hektisyys ja malttamattomuus leimavat päätöksentekoa. Sen hyöty pitää saada näkymään tällä vaalikaudella, oman työelämän aikana tai twitterissä jo tänään. Tänään hyvät ratkaisut tai niiden suunnat saattavat kestää ajan hampaan koetukset. Aikanaan vastustettua hanketta uudistetaan tänään innolla itsestään selvänä.
      Alueiden käytön suunnittelu tuli lakitermiksi maankäyttö ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä vuosituhannen vaihteessa. MKR-laki ohjaa muun yhdyskuntasuunnittelun lainsäädäntöä ja jäsentää selkeisiin osiin niiden alaista toimintaa.
      Kokonaisnäkemyksen perään kannattaa huutaa, vaikkei se pysähtyisi kenenkään korvaan eikä kaikuisi takaisin. Sen vuoksi on tärkeää, että meiltä löytyy asiaansa vihkiytyneitä ja sille omistautuneita vaikuttajia korvaamaan kokonaisnäkemyksen puutetta. Nykytilanteen ja menneen ajan toiminnan ymmärtäminen auttaa tämän päivän päätöksenteossa. Kokonaisnäkemyksestä säilyy jatkuva kestävyysvaje.

      Oma päätöksenteon kokemusmaailmani rajoittuu julkisen hallinnon, kunnan ja valtion toimintaan. Niissä päätöksentekoa edeltää asian vireillepano ja valmistelu. Päätöksentekoa seuraa toimeenpano. Joku johtaa koko prosessia. Hyvien päätösten edellytys on, että käsiteltävä asia on osattu rajata oikein ja oikeaan aikaan ja että sen käsittelyä johdetaan jostakin. Ns päättäjä itse ei ole yksin vaikuttamassa. Kunnan hallinnossa päätöksenteko on maanläheisempää ja selvempää kuin valtiolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaivataan johtajuutta ja päätöksiin pyrkimistä. Niistä on suurempi puute kuin päätettävistä asioista ja niiden valmistelusta. Tuoreen uutisen mukaan eduskunnan päätöksenteon volyymi on parina viime vuonna hiipunut ja syitä tähän etsitään.
      Kommentoijan esittämät hyvän päätöksen kriteerit ovat relevantteja edellä esitetty huomioon ottaen. Erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen on ymmärretty ainakin ulkonaisesti. Itseäni on kiusannut, että se sisällytetään hankkeeseen esimerkiksi ”vuoropuhelun” nimisenä ja jo sanan valinnalla annetaan ymmärtää, että puhelu on tärkeämpää kuin vaikuttaminen.
      Päätöksentekijän itsenäistä ajattelua rajoittaa asioiden kollegiaalinen käsittely ja ryhmäsidonnaisuus. Kokemukseni mukaan henkilökohtainen vaikuttaminen ei ole missään työvaiheessa hyödytöntä, jos se on asian edun mukaista. Vaikutukset voivat tulla viiveellä vaikkapa seuraavan asian yhteydessä.
      On selvästi nähty että hektisyys ja malttamattomuus leimavat päätöksentekoa. Sen hyöty pitää saada näkymään tällä vaalikaudella, oman työelämän aikana tai twitterissä jo tänään. Tänään hyvät ratkaisut tai niiden suunnat saattavat kestää ajan hampaan koetukset. Aikanaan vastustettua hanketta uudistetaan tänään innolla itsestään selvänä.
      Alueiden käytön suunnittelu tuli lakitermiksi maankäyttö ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä vuosituhannen vaihteessa. MKR-laki ohjaa muun yhdyskuntasuunnittelun lainsäädäntöä ja jäsentää selkeisiin osiin niiden alaista toimintaa.
      Kokonaisnäkemyksen perään kannattaa huutaa, vaikkei se pysähtyisi kenenkään korvaan eikä kaikuisi takaisin. Sen vuoksi on tärkeää, että meiltä löytyy asiaansa vihkiytyneitä ja sille omistautuneita vaikuttajia korvaamaan kokonaisnäkemyksen puutetta. Nykytilanteen ja menneen ajan toiminnan ymmärtäminen auttaa tämän päivän päätöksenteossa. Kokonaisnäkemyksestä säilyy jatkuva kestävyysvaje.

  3. Paluuviite: Liikennementorin ajankohtainen artikkeli: “Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa” | RD Aluekehitys Oy – Elää aikaansa edellä

  4. Paluuviite: Oululaisilla on moottoritieongelma, ratkaisu vaatii älyä: Kaupunkimoottoritien liikenteenvälityskyky ei nouse nopeutta nostamalla, 80 km / h on tarpeeksi | Aluekehitys. Tulevaisuuden ennakointi. Strategiaprosessit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.