Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä

Menestystarina ja huippuosaaminen ovat viime vuosina usein kuultuja sanoja. Menestystarinoissa kerrotaan huippuosaamisesta, jolla on saavutettu toisille esimerkiksi kelpaavaa taloudellista kasvua ja menestystä sekä mainetta ja kunniaa. Äkkirikastuminen on näyttävintä. Eri seutujen kehittyneisyyttä mitataan valtion hallinnossa erityisillä kehittyneisyysluvuilla ja eri tahojen imagotutkimuksilla. Niiden mukaan Oulun seutu kuuluu menestyneimpiin alueisiin Suomessa. Liikennejärjestelmä on mukana arviointeja suoritettaessa ja on ollut nostamassa Oulun arvostusta. Taloustutkimuksen suurempien kaupunkien imagovertailussa vuonna 2006 liikenneolosuhteet nostivat Oulun osakkeita. Samana vuonna Oulun yliopisto menestyi opinahjojen vertailussa kaupungin kevyen liikenteen olosuhteiden ansiosta. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmä on pitkälle kehittynyt ja sillä on hyviä ominaisuuksia.

Tulliväylän Miljoonamonttu. Kuva Mauri Myllylä

Mielikuviin perustuvaa menestymistä pidetään jo yksin tavoittelemisen arvoisena. Sen perusteella voidaan hakea vaikka maailman viisaimman kaupungin arvonimeä. Mielikuvaimagoa sanotaan brändiksi. Se oli ennen nimeltään henkselien paukuttelua. Menestymisen takana olevat asiat voivat jäädä selvittämättä ja tietämättä. Oulun viimeaikaisen menestymisen pohjana mainitaan tilanteesta riippuen milloin Oulun yliopiston perustamista ja vaikutusta tai teknologiaosaamista ja avaintahojen yhteistyötä sen hyväksi. Terve väestörakenne ja tolkut työntekijät on myös nostettu arvoonsa niiden taustaa tai arvopohjaa pohtimatta tai mahdollisesti hyväksymättä. He ovat ehkä itse tiedostaneet, että kaupungin paras tulee heidänkin menestyksekseen.

Yhdyskunnalla ja sen liikennejärjestelmällä on riippuvuussuhde sekä mielikuvissa että todellisuudessa. Yhdyskunta koetaan suuressa määrin yleisiltä alueilta käsin. Miten liikennejärjestelmä on vaikuttanut seudun kehittymiseen ja menestymiseen? Mitä menestyminen ja kehittyminen pohjimmiltaan on? Pohjantien rakentamisen jälkeisenä aikana sen arvo nostettiin alueen veturiksi asti. Keväällä 2012 oli Kalevassa kirjoitus, jossa se ristittiin oululaisten kilpa-ajoradaksi, jota pitää levittää. Muutoin joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia. Halutaanko pitää yllä nopeutta vai turvallisuutta?

Liikennejärjestelmän kehittyneisyyteen vaikuttavat tekijät voivat olla erilaatuisia; teknillisiä, ympäristöllisiä, ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisiakin. Ne voivat olla aineellisia tai henkisiä. Käytettävissä ei ole tarkempaa tutkimusta, mikä on liikennejärjestelmän suunnittelun, rakentamisen ja käytön osuus Oulun kaupunkiseudun kehityksessä. Tutkimukset ovat yksittäisiä hankkeita koskevia. Niitä tehdään hankkeen vaikutusten arvioinniksi ja ensisijassa hankkeen perusteluiksi. Tie- ja katuviranomaisia ei mielletä aluekehittäjiksi eikä imagon rakentajiksi. Tieto heidän toimintansa vaikutuksista olisi kuitenkin hyödyksi. Kysymyksen eteen kannattaisi pysähtyä.

Oulu sijaitsee valtakunnan liikenteellisessä solmupisteessä. Yhdyskuntasuunnittelulla on kaupungissa pitkät perinteet ja siinä maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat olleet avainasemassa. Yhdyskuntarakenne on suunniteltu kokonaisuutena asumisen, eri toimintojen ja liikenteen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja samalla turvataan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun sekä suunnittelun laatu, vuorovaikutteisuus ja asiantuntemuksen monipuolisuus. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä esitetyt alueiden kehittämisen tavoitteet ovat hyvä lähtökohta tutkittavien tekijöiden määrittelyssä. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja maantielaki edellyttävät, että alueiden käytön ja liikennejärjestelmän tavoitteiden toteutumista seurataan ja toimenpiteitä arvioidaan.

Seuraavassa on lueteltu sellaisia kaupungin liikennejärjestelmän laatua kuvaavia tekijöitä esimerkeiksi, joilla voi uskoa olleen vaikutus koko yhdyskuntaan ja sen menestykseen:

• Ympäristö hyvin rakennettuna on ymmärretty      viihtyisyys-, kilpailu- ja imagotekijäksi, jossa on otettu kaikkien      liikkumisryhmien näkökulma huomioon. Tasaiseen maisemaan on tehty sitä      piristäviä ”kohokohtia”.
• Yhdyskuntarakennetta on eheytetty ja tiivistetty keskeisillä alueilla. Kaupungin asukkaista on      iso osa pyöräilyetäisyydellä työpaikoistaan ja kouluistaan.      Kaupunkiseudulla on myös kielteistä yhdyskuntarakenteen hajoamista ja      hajarakentamista ja siten parannettavaa. Kevyen      liikenteen järjestelmän tärkeys on tunnustettu aikaisessa vaiheessa. Kaupunkiseudun päätie- ja pääkatuverkko      on rakenteeltaan selkeä ja jäsentelee muun alueiden käytön selviin      toiminnallisiin osiin. Liikennejärjestelmä on suunniteltu ja toteutettukin      aikaisessa vaiheessa ohjaamaan muuta kehitystä. Tilavaraukset      pääyhteyksille ja verkon jatkuvuus on turvattu. Rinnakkaistiet eivät ole vaikeuttamassa      pääväylien ja niiden ympäristön toimintaa.
• Taloudellisuus leimaa liikennejärjestelmän rakennetta      ja toimintaa. Julkinen sektori on hyvässä yhteistyössä kehittänyt ja      rahoittanut sitä pitkällä aikajänteellä vaiheittain hyvän suunnitteluvalmiuden      pohjalta.
• Rakennettu ympäristö on otettu merkittäväksi imago- ja      vetovoimatekijäksi, jonka merkitys korostuu Pohjois- Suomessa. Ison      kaupungin liikennejärjestelmä antaa elämyksiä ja kiehtoo ihmisiä      dynaamisuudellaan. Oulujoen      suistoa on kehitetty ja käytetty hyväksi liikkumis- ja olemisympäristönä. Keskustan      kävelyalue on tehty suomalaisittain aikaisessa vaiheessa  kaupungin käyntikortiksi ja sosiaalisen      kanssakäymisen paikaksi. Huoliteltu katurakentaminen on tunnusomaista koko      alueella. Yleisten teiden järjestelyjä leimaa myös liikenteellinen      selkeys, oikeat liittymävälit, sillat ympäristön ehdoilla ja ympäristön      mukainen vaihteleva melusuojaus.       Kevyt liikenne on erotettu omille väylilleen ja omaan      ympäristöönsä.
• Elinkeinoelämä on voinut tehdä sijoitus- ja rakentamispäätöksiä      hyvällä pohjalla liikennejärjestelmän suunnitelmallisuuden vuoksi. Suurten ja tärkeiden tuotantolaitosten, satamien ja terminaalien toimintaedellytykset ja liikenneyhteydet on turvattu. Yritystoiminnan suunnittelulle on asetettu liikenteellisiä ja ympäristöllisiä vaatimuksia niiden parhaaksi
• Kaikkien liikennemuotojen huomioon otto on antanut vaihtoehtoisia      liikkumistapoja. Autoliikenteelle ei ole asetettu liikennerajoituksia      asuntoalueiden sisäosia ja keskustaa lukuun ottamatta. Kevyen liikenteen      liikennejärjestelmä kattaa koko alueen ja on kaupungin tavaramerkki ja      merkittävä imagotekijä. Väylien talvihoito on korkeaa tasoa.      Ympärivuotinen pyöräily on mahdollista ja herättää kansainvälistä      huomiota.  Liikennesuunnittelun      asema on varhain tiedostettu kuntien ja valtion organisaatioissa.      Yhteistyöllä organisaatioiden välillä on pitkä perinne. Oululaista      liikennealan osaamista on tarjolla ja sen kehittymistä on toimeksiannoin      suosittu.

Paljon muutakin hyvää löytyy, josta on hyvä jatkaa eteenpäin samalla tiellä.

Oulu 11.7.2012

Mauri Myllylä